IRC-Galleria

YLEISTÄ:

1. Mikä on lempibändisi nimi?
- Amoral

2. Minkä maalainen se on?
- Monikansallinen, löytyy kreikkalaista, kiinalaista, meksikolaista...

3. Onko sinulla yhtään sen levyjä?
- Onko yllätys jos sanon, että löytyy?

4. Tai muuta fanikamaa?
- "Jotenkin sun pukeutumisesta huomaa että kuuntelet paljon Amoralia" juu

5. Miten "löysit" lempibändisi?
- Itseasiassa ihan vahingossa kun olin katsomassa toisen bändin keikkaa

6. Kuinka usein kuuntelen bändin musiikkia?
- Päivittäin, iltaisin kun menee nukkumaan, yöllä kun nukkuu, aamulla kun herää, illalla jos haluaa bilettää, Sinnan kanssa.... usein

7. Pitävätkö ystäväsi tästä bändistä?
- Hmm, no Sinna ainakin, muut ei oikein ole sanoneet juuta eikä jaata

8. Tiedätkö lempibändistäsi paljon?
- Paljon ja vähän päälle, en kai liikaa?

9. Oletko ollut heidän keikallaan?
- En. En ole koskaan nähnyt McPoikia livenä

BIISEISTÄ JA VIDEOISTA:

1. Mikä on tämänhetkinen lempibiisi lempibändiltäsi?
- Mute on meille, joten se kai <3

2. Entä onko yhtään biisiä josta et niin hirveästi pidä?
- Ei, paitsi Lacrimal Glandia en vaan kestä! Se on niin... no niin Amoralia :DDD

3. Mikä biisi lempibändiltäsi saa sinut iloiseksi?
- Mute ehdottomasti!

4. Mikä taas on bändin surullisin biisi?
- No ei oikein ole surullisinta... No ehkä Warp

5. Entä onko sillä yhtään biisiä mille naurat?
- Mutelle, LACRIMAL GLANDILLE ja Apocalyptic Sci-Fi Funille ainakin näin aluksi

6. Mikä oli ensimmäinen biisi jonka kuulit bändiltä?
- No varmaan se pirun Lacrimal Gland, ei voi muistaa

7. Mitä biisiä suosittelisit sellaiselle, joka on kiinnostunut kuuntelemaan lempibändisi musiikkia?
- Hmmm, no D-Drop Bob on sellanen aika basic ja vetävä

8. Mikä on bändin paras/hauskin musiikkivideo?
- Lacrimal Gland edelleen

9. Katsotko lempibändisi videoita usein?
- No ei niitä ole niin kauheasti, mutta kyllä sen verran mitä niitä on (ooh, huimat kolme!)

JÄSENISTÄ:

1. Kuinka monta jäsentä bändiin kuuluu?
- Viisi kanaa

2. Ketä on heistä "lempparisi"?
- Ben, ei tästä tarvitse edes keskustella

3. Kenestä pidit eniten, kun olit vasta alkanut kuuntelemaan bändiä?
- Ben iski kuin salama kirkkaalta taivaalta. Tai sitten se oli vaan se tooga

4. Osaatko nimetä kaikki bändin jäsenet kuvan perusteella?
- No en, en mä kyllä tunnistaisi niitä edes kanahatut päässä tortillat suussa kadulla huoraamassa paviaanien seurassa. En

5. Kuka on bändin viehättävin (komein, kaunein, söpöin) tyyppi?
- Ben koska se on elegantti toogamies

6. Entä hauskin?
- Juhana thö appelsiinimies tai Niko (ne takiaiset sinne itseensä, kitoos!)

7. Jos saisit tavata vain yhden heistä, niin kenet?
- No enköhän ole tavannut jo ihan tarpeeksi, mutta mutta mutta, noh edelleenkin se kuvaussessio with valkoiset lakanat on toteuttamatta rakkaani. Sorry, arpaonni suosi sua

Runoiltiin Sinnan kanssa Benille:

niina sanoo:
" Ah, on mul kukka kaunein se on sul' Ben rakkain, ojentaisin sen kätösiis sun, jos vain olisit mun! Ja öh, jos tää kukka ei ois kuollu ja runneltu näin!"

Simba sanoo:
'' Oi Beneistä Benein! Saanko tän kukan ojentaa, ja sua kuvataa? Nyt kutsuu sua valkeat lakanat ja poseeraus! Oi jalo, rakas, Hankala Ben! Sujahda toogan sisään ja ota omaksesi tämä kukka, kukka kaikista kaunein ja runneltunein! ''

niina sanoo:
" Ben, oi ben minkä nuoren neidon sydämill' teit kun vartalos niin uhkean sisälle toogaas kiedoit ja maineen meiltä veit! "

Simba sanoo:
tai '' kun kätkit alle toogan sixpäkkisi muodokkaan! ''

En tiedä onko se syksy, vai se kuinka paljon enemmän aikaisempaan verraten olen alkanut runoja lukemaan, vai kenties täydellisen eskapismin kaipuu mikä on saanut otteen musta vieden jonnekin kauas. Mutta en tällä hetkellä keksi yhtään mitään parempaa kuin vesisade, mielen rauhattomuus, sisäinen levottomuus, kynttilät, oleminen. Kaipuu kauas. Ehkä syy on Chopinin kätten työssä, hauraiden pisaroiden loputtomassa voimassa, luonnon vetäytymisessä...

Ehkäpä sen ei ole tarkoituskaan selvitä.

"Uskoin vakavaan valaan,
No pojat on poikia ne lupaa muttei palaa"

Vaikka jutteleminen on kivaa ja rentouttavaa, nostaa se kaiken vanhan ja hölmön pintaan. Äh, ehkä se vaan on tälläistä. Ja jos on niin antaa olla. Kai voisi kuitenkin harkita että lakkaisi uskomasta turhiin.

"kevät - Kaiketi taivas vielä kestää,
pilvet jo luin, ei sadetta voi estää"

Mutta silti... silti se tuntuu ikävältä ja pahalta ja kurjalta ja vaikka miltä. "Taas kaatuu kaikki niskaan" on jälleen tuttua tutumpi tunne ja niin... se on se luova syksy jota olen odottanut niin pitkään.

"kevät - Sinua ihmistä pelkään
minä oli hölmö, otin turpiin sekä selkään"

Lopputulos, siinähän se lyhykäisyydessään.

Jos vaan... jos vaan olen hiljaa. Ja jos vaan unohdan koko päivän. Jos vaan vaikka leikin että oikeasti osasin ja että YTL vaan vittuilee mulle keksimällä omia vääriä laskutoimituksia ja vastauksia?

Jos vaikka sitten tuntuisi paremmalta.

Hengitä syvään, rauhoitu. Hengitä.

Hengitä.

:<

Miksi oi miksi tämä sählääminen menee aina vaan kerta kerralta pahemmaksi?

Jules: "Haa, täällä yleisössä on pari Matti Vanhasta jotka lähettävät salarakas-tekstiviestejä!"


:DDDDDDDDDDDDDDDDDDDDD

"Hei te ootte ne tanssitytöt! Ja ne Amoral-tytöt. LadyCrew vai mikä se oli"

Joo hei moi, ei ehkä liikuta enää ikinä missään. Okei, moneskohan kerta kun joudun näin toteamaan, mutta nyt ihan oikeasti. IHAN OIKEASTI, nyt on ihan tosi pullat uunissa!

Poistutaan nyt elämästänne hermolomalle hetkeksi, katsokaa missä liikkuvat kauneimmat paperipussit. Ehkä tuurilla nähdään vielä joskus.

Ah kuinka ihanalta matikka tällä hetkellä tuntuukaan eilisen jälkeen. Ei lol reps äks dee yhyy angst oliko edes kamalaa?

"Toivottavasti teillä on kivaa ja olkaa ihan vitun sekasin!"
-Wiliami

Käskystä sir.

Niina ja Simba kuittaavat ja kiroavat olemassa oloaan

Kun olet kuollut
makaat
kukaan ei sinua muista
sinulle ei annettu Pierian ruusuja
Näkymätönnä kuljet kuoleman taloon vainajain
pimentoon
kun olet lentänyt pois

Sapfo

We are so young
Our lives have just begun
But already were considering
Escape from this world

On jotenkin tosi outo fiilis. Johtuu varmaan taas kerran siitä, että elämässä tapahtuu enemmän kuin osaa kerralla sisäistääkkään. Mutta silti, en osaa päättää sattuuko tämä vai pitäisikö hymyillä.

Eilen aamuyöllä istuttiin Sinnan kanssa keittiössä syömässä muroja, ja todettiin, että elämä on sittenkin aika pirun hienoa. Tai siis, siitä on tullut järkyttävän hienoa viimesien vuosien myötä. Ihan rehellisesti voin omastapuolestani sanoa, että pari vuotta sitten ja siitä taaemmas kaikki oli aivan järkyttävää paskaa. Oikeasti, en inhoa mitään muuta niin paljon kuin menneisyyttäni.

Ja nyt näiden parin viime vuoden aikana olen tutustunut niin moniin uusiin ihmisiin jotka merkitsevät mulle kauhean paljon. Ja kaikki mitä ollaan koettu ja saatu, olen siitä kaikesta vaan niin kiitollinen. Aikaisemmin en koskaan olisi edes uskaltanut kuvitella että joskus voisi olla mahdollista nousta ylös ja katsoa elämää silmiin. Vaikka kuulostaisi kuinka kornilta tai kliseiseltä, niin niin se vain on.

Toisaalta en sano että kaikki olisi täysin hyvin, siihen on vielä pitkä matka, mutta näin alkuna tämä on hyvä. Ja kun vielä pian pääsen astumaan ihan kokonaan menneisyydestä pois niin... Nyt on vaan niin paljon kokonaisempi olo kuin joinain päivinä.

Mutta se siitä avautumisesta, oli vaan pakko kirjoittaa. Ah, we are so young and we are here only to lose