IRC-Galleria

Ei ne enää sillon anna kun seurustellaan! - Siis onko näin?! Kun mä oon luullu, että sen takia just seurustellaan, ettei tarvii sen asian kanssa koko ajan riehuu.
-Kumman kaa

Hmm, pitäisi ostaa niidenkin tuottis, ihan parhaita. Ja katsoisin nyt seuraavaksi Pitkän kuuman kesän, mutta se on sattumoisin Atella. Hmmm, pitäisiköhän vaan mennä nukkumaan?

Maailma on sun: se on soinut tässä koko illan aika hyvin toistolla. Tulee hyvä fiilis ja olo on tosi kepeä.

Anna tuulen puhdistaa
nostaa helmoja
heittää hiukset sekaisin
Kevätmyrskyn kastella
mekko liimata kiinni vartaloos

Haluaisin kesän. Haluaisin päästä käyttämään kesämekkoja ja kulkemaan paljainjaloin... Kävellä rannalla ja hyppiä kosken kivillä. Olen niin kyllästynyt talveen (kuten varmasti moni muukin). Ja kesä tietää lisäksi kaikkea kivaa: festareita, loikoilua, lokkeja, lämpöä... No ehkä eniten niitä festareita.

Rakastuin <3 60 neliömetriä, ihan Myrtsin rautatieaseman vieressä, valoisa, tilava, astianpesukone ja jääkaappipakastin jäävät, parveke, remontit tehty, iso tilava kylpyhuone vielä pesukoneen kanssakin, paljon säilytystilaa, laminaattilattiat, mau! En malttaisi odottaa huomista: saadaan jo nyt tietää saadaanko se vai ei. Ainakin kuulosti ihan lupaavalta. Ja jos kämppä olisi meidän, niin 1500e pitäisi olla kasassa huhtikuun alkuun mennessä. Helppo homma... kuka haluaa avustaa? :D

Liibalaiba, mulla on huono omatunto kun taas menin tänään syömään liikaa. Ja kaikki alkoi siitä pahaisesta sub waysta, saakeli. Mutta jos saadaan se kämppä, pistän sen piikkiin (siis että juhlistin sitä vaan etukäteen). Ja no, kuten lohdutukseksi tänään kaupassa T:n kanssa todettiin: mignon-munia saa vaan kerran vuodessa, laihtua voi 360 päivää vuodessa. Olisikin noin helppoa. Sitten söin vielä nuudeleita ja pullan ja ja ja... No ihan liikaa kaikkea.

Löysin Anttilasta Kysymyksiä miehistä ja seksistä-kirjan ja tutkiskelin sitä.
Teemu: No, mennään, vai mitä sä siitä katot?
Minä: Vastauksia...
Teemu: Ai meillä on sun mielestä jotain ongelmia vai?
Minä: Eiii, ei MEILLÄ, mutta...

Mulla on muutenkin ollut kauhea blondi-päivä. Yritin esimerkiksi puolustautua puhaltamalla korvallani. Ja ihan tosissani.

Nyt on tylsää. Olen ehtinyt tähän mennessä herätä, käydä suihkussa, käydä lääkärissä, käydä tunnin lenkillä, dataamaan, lukemaan... Ja silti kello on vasta 14:00. Vielä tunti että lähden kohti Stadia, toisaalta voisin varmaan lähtä puolen junalla jo.

Wäkädiwäää, kuolen tylsyyteen tätä menoa.

että jos saisin viikossa edes kilon verran pois, niin ylppäreihin mennessä se tekisi sellaiset vajaa 10 kiloa. Toisaalta otettaessa huomioon se, ettei paino kuitenkaan putoa tasaisesti ja varmasti itsekurinpuute aiheuttaa hiukan hidasteita, joten jos... jos edes 5-7kg? Sitten olisi vielä hetki aikaa ja saisi itsensä kesäkuntoon. Ja no, kuntoon muutenkin.

Hmh, veikkaan kyllä, että yllätys sinänsä, en onnistu, mutta kai sitä saa aina yrittää. Voisin yrittää olla edes hiukan pienempi ja hiukan lähempänä taskukokoa.

Haluan nyt jottaa tekemistä.

mm.
Viroon
Lontooseen
Berliiniin
töitä
kämpän
housut
korsetin
kenkiä
laihtua
sukkia
rahaa
kaiken.

Lisäksi sitten uuden meikkivoiteen, eyelinerin ja luomivärejä ja stay uppeja ja sukkanauhoja ja jonkun kivan hameen. Ja mitä ihmettä puen päälleni mahdollisiin ylppäreihini?

---> Paint on kaveri, tuollasen mekon haluan :D

Jei, huomenna asuntonäyttö, taas. Tällä kertaa tosin Myyrmäestä Vantaalta, mutta ainakin se on ihan radan vieressä (eli siis Myyrmanni ja sen kenkävarastot ihan lähellä <3). Ja se on iso, 60 neliötä. Puolet suurempi kuin esim. Kallion kaksiot, jotka ovat sen kipeät 30 neliötä. Huokaus, olisi nyt hyvä kämppä ilman mitään ongelmia, ja toivottavasti ei ole paljon hakijoita. Ainakin tuon pitäisi olla yksityisen.

Ja tänään mut herätti jostain koulusta joku sihteeri, joka olis halunnut mut sijaiseksi huomiseksi ja keskiviikoksi. Mutta mulla on huomenna lääkäri juuri samaan aikaan, joten ei tullut mitään. Paska, olisin saanut rahaa. No, katsellaan.

Tänään lähden juoksemaan vihdoinkin, jee, onneksi on hyvä ja kaunis sää.

// Ja mut saa viedä Viroon, aloin lukemaan Stalinin Lehmiä, ja rakastuin taas. En ymmärrä miksi koko lapsuuteni halusin vaan Viroon, ja miksi vieläkin haluan. Estonia in my mind, baby <3

"Niin mahtava on Herrani ja luojani, ja niin otollinen minä olen Herralleni, jonka vahvassa syleilyssä naisenlihani kukoistaa, jos vain tottelen ja kunnioitan Herraani hyvin. Silloin Herrani antaa minulle sen, mitä haluan, täydellisen naisenruumiin, täydellisen minulle, täydellisen Herralleni, täydellisen maailmalle. Ja täydellinen naisenruumis tekee minusta täydellisen naisen. Hyvän naisen. Haluttavan naisen. Älykkään ja kadehdittavan naisen. Sen jota katsotaan. Sen jota ihaillaan. Beauty hurts, baby"

Sanoin, että se lähtee.

Nyt lyhyemmin: mulla ei ole elämää koulun ulkopuolella. Tunnen itseni jo nyt täysin no lifeksi. Toisaalta ei se mitään, nyt jotenkin tuntuu kuin olisi enemmän energiaa etsiä töitä (jos se enää on mahdollista) ja suunnitella muutenkin kaikkea.

Esimerkiksi se tatuointi. Olen niin pitkään miettinyt, että minkä haluan ennen kuin jatkan selkä projektia: haluan, että se on jokin mulle tärkeä, minkä mä oikeasti haluan, ei mikään liian iso, ei liian yksityiskohtainen. Ja kaiken kukkuraksi olen miettinyt, että olisi kiva jos se liittyisi amoraliin. Sitten tuli mieleen, että miksen ota Amojen logoa johkin?

Tuosta voisi sanoa, että ei ole järkeä mitään bändi juttuja tatuoida itseensä, koska ne on aina suurimmaksi osaksi ohimeneviä. Silti tiedän, että vaikka kasvaisin joskus Amoista, niin en koskaan tule unohtamaan tätä vaihetta elämässäni. Ajattelin hakkauttaa sen joko oikean ranteen sisäpintaan tai niskanikamien kohdalle.

Nuunuu, ja nyt mun rottakuume on ihan huipussaan.

O.o

Jo tapahtuu outoja asioita. Ei fasaanit voi seurustella.

Tykkäsin, se oli iso ja valoisa ja nätti eikä edes kallis. Kotikotikotikoti <3 Ai niin, ei saa manata. No perkele, kyllä mä silti saan pitää sitä mun kotina.