Mulla on niin raukean huojentunut olo. Aluksi reissun jälkeen kävin yikierroksilla, ja vaikka istuin vaan aloillani himassa, musta tuntui kuin olisin hyppinyt pitkin seiniä. Yöllä heräilin aivan koko ajan ja mulla oli fyysisesti paha olla. Aamulla herätessä se olo jatkui, mutta nyt kun ole istunut aloillani hetken, kierrokset laski sinne alakanttiin: itkettää, mutta hyvällä tavalla.
Nyt on ehtinyt kelailla ajatuksia, ja perjantai illasta jäi mahtavin fiilis. En nyt osaa sanoa mikä olisi ollut parempi väli "levähdys" kuin istua alas, poltella tupakkaa viileässä yössä, ja keskustella syvällisiä elämästä, filosofiasta, musiikista... En ymmärrä miten se vajaa puoli tuntinen vaikutti muhun niin älyttömän paljon. Tuntuu vain kun näkisi kaiken nyt aivan eritavalla kuin ennen: ihan kuin nyt ymmärtäisi jotain enemmän, joka sinänsä on ihan outoa. Ehkä paras hetki Amoral-toureilta koskaan.
There is nothing we like to communicate to others as much as the seal of secrecy together with what lies under it.
-Friedrich Nietzsche