IRC-Galleria

Pöh, menetin ukkoni kymmeneksi päiväksi Saksaan. Väskättää kun aamulla puoli viisi piti herätä ja lähteä lentokentälle, mutta kyllä tää tästä. Ja tänään pitää tehdä ihan kauheasti kaikkea, kun pitää juosta työkkäriin ja kelalle ja ostamaan seutulippu ja terveyskeskukseen ja pankkiin ja vaikka mitä.

Mutta nyt on ihan tylsää ja tyhjää yksin himassa :<

Vihdoinkin oma kone, ei tarvitse enää hyökätä Teemun läppärin kimppuun kun se käy vessassa. Jei jei, ja saatiin ruokaakin, se tärkein.

Ja ei tarvitsekaan huomenna herätä aikaisin: on se joskus hyväkin kun työnantaja feidaa viime hetkellä. Eli siis huomenna työkkäri ja sossu. Ja perjantaina pääsykokeet. Ja pitäisi keksiä minkä lävistyksen tungen naamaani, kiitti tytöt <3

Katsoo silmät niin kuin unta
katsoa saa, muuta ei kuvitella
kädet ne jotka koskee hiljaa
kohta nekin raapii pintaa
elekielen oppineita
salaa tahtoo houkutella
tie yksi jos toinen sinne johtaa
ei vain löydä ulko-oven kohtaa

Uskoin niin
ja tartuinkin
ovi onneen
vaan kumpaan suuntaan
uskoin niin
parempiin
askel viimeinen pudottaa

Sädekehä rikkinäinen
eikä siivetkään vie taivaaseen
purukumi korjaa ei
pimeys kutsuu edelleen
illan valot kaupunkien
loiste tuhansien silmien
kuinka voisi pois sen ottaa
sen jälkeen jakaa toisille


Tuo on vaan niin yksinkertaisen kaunista ja totta. Suloista ja kitkerää, löytämistä ja menettämistä, onnen kadottamista ja siihen uskomista.

Nyt pitäisi keksiä jotain tekemistä. Heräsin parin tunnin yöunien jälkeen kuudelta, silmät ristissä kävin suihkussa ja suoristelin hiuksia ja tälläsin meikkiä naamaan... ja sitten sain tietää että mun pitääkin olla koululla vasta hiukan ennen kahtatoista. Menisin muuten takaisin nukkumaan, mutta sitten pitäisi taas aloittaa alusta ja en yhtään luota siihen, että onnistuisin yhden aamun aikana heräämään onnistuneesti ajoissa kahta kertaa. Ei, kyllä mä jaksan pitää silmät auki.

Mulle on vieläkin vähän auki, että mitä tapahtuu, missä vaiheessa ja monelta. Ainut mitä tiedän, on se, että mennään tänään Hämeenlinnaan, ja joudun silmät killissä ajamaan sieltä pois aamuyöstä. Nice, mutta omavalinta, en valita.

Ja sitten kaikki keksii jotain menoa huomisillaksi, kun en mä ole ehtinyt edes tuollaisia miettiä valmiiksi. Njaaa, inhoan isoja juhlia >.<

Guvaaguvaaguvaa en kestä! Mutta oli meillä loppujen lopuksi ihan hauskaa, vaikka

"ne oli (on) ihan tyhmiä poikia!"

Lippu korkeella, kassit ja pussit himassa ja sillein. Hämeenlinnaan perjantaina, lauantaina ylppäribileet ja sitten illalla juhlimaan taas kerran. Yhyy, sitten ollaankin jo lähempänä 19.

Kyynel, kuittaus.

Miksi me päädytään vuoden välein Eurajoelle? No mutta ei se, jos Tammeen on uskomista, niin ollaan täällä takaisin viikon kuluessa. Pelottavaa.

Tänään Euraan vähän jatkamaan biletystä, jos enää kykenee, ramasee aika paljon. No mutta onneksi alkoholi antaa supervoimia, ja Super Barbiet ovat taas tien päällä valloitus kunnossa!

Juu hei moi.

Pori valloitettu, hyvä alku.

Eikä edes tarvi taivasalla nukkua

Arvatkaa kuka nyt kuitenkin menee tsekkaamaan filsan pääsykokeet... ihan vaan kokeilemaan, tiedän ettei ole mitään mahdollisuuksia päästä sisälle, kun vasta alle kuukautta ennen kokeita päätinkin lähteä mukaan. Ei ainakaan ole ylimääräistä stressiä siitä, miten ne menee.

Ei apua kun kuolen itselleni. Luin jottaa vanhoja kirjoituksia, ja kaikki oli tyyliin

"kuolen kun rakastan benii aivan liikaa! ihana ihana ihana ben, ben on vaan mun, ben palvon sitä miestä, voi ben!"

Muahahaa, nyt mulla ei enää ole mitään yli-jumalaa jota hehkuttaa. On tää elämä nykyään tylsää :D

Mutta sain silti jo päivän toiset kunnon naurut. Ja voivoi Niko parka kun saa todistaa noita aikoja aina koska haluaa :'D

Mutta Ben onkin meidän oma pretty boy ;D

Ei Kouvolaa

Ei yo-bileitä

Vittu.

// EDIT, muahahaaa, akustinen keikka siis tiedossa pojilla