IRC-Galleria

Sotkin sormeni pihkaan, halasin puuta, kastoin käteni purossa, hyppelin puiden juurten päällä, piilouduin vastaantulijalta, rikoin ohuen jääkerroksen lätäköiden pinnoilta, ihmettelin värikkäitä lehtiä, juttelin sorsille. Kun astuin kotiovesta sisään, soi televisiossa Kaunis Päivä. Mikä kaunis päivä!

Eilen ensin 10:30-19:30 kaupungilla, sitten nopeasti kotona käymään ja uudet vaatteet päälle. Sitten melko extempore reissu Henkkaan katsomaan Stereo Junkseja 21-01. Oli vähän väsy olo kun pääsi kotiin.

Ja jee, nyt ensi kertaa testattiin tätä "kuinka kauan Niina pystyy elämään ilman alkomahoolia": Sinna tilaa lonkeron, Niina tilaa fantan; Sinna tilaa karpalolonkeron, Niina tilaa randomin non-alkohol-drinksun, Sinna tilaa lonkeron, Niina tilaa uuden non-alkohol-drinksun. Eli hyvin meni, eikä YHTÄÄN tehnyt mieli edea maistaa mitään muuta. Ensin oli kyllä pieni kynnys mennä tiskille ja tilata limua (se kuulosti ensin niiin tyhmältä omaan korvaani), mutta onnistuin!

Hahaa, nyt vaan istun sohvalla peittojen ja tyynyjen seassa, katson/kuuntelen radio X3M:in lähetystä ja panikoin tämän päiväisestä ajotunnista lentokentällä. Miten onnistun ohjaamaan isoa pakua, muistaa täysin uudet liikennesäännöt ja tarkkailemaan lentokoneiden liikkeitä samanaikasesti? :(

Nukuin jottaa 13 tuntia, ja se oli ehkä kamalin yö pitkästä aikaa. Näin niin todentuntuista ja inhottavaa unta, että vieläkin ahdistaa ja vainoharhailuttaa. No, ainakin sain nukuttua.

Kohtapuoliin sitten mutsin kanssa stadiin vähän viettämään kaupunkipäivää. Jos vaikka onnistuisin ostamaan itselleni jotkut unelma nilkkurit! Ja vaatteita ja vaikka mitä, mun lista on nyt kuulkaas pitkä!

//EDIT

Ja on tässä uudistuksen väriskaalassa jotain hyvääkin: yksityiset kommentit on pinkillä, jee jee, sopii minun tietokoneen värimaailmaan :D

Nyt jokaikinen vittupää pitää turpansa tukossa. Ehdin olla kirjautuneena "uuteen galtsuun" noin viisitoista minuuttia, kunnes olin jo TOTAALISEN kyllästynyt tuohon ruikuttamiseen, johon törmää ihan kaikkialla aina asiaan liittymättömistä yhteisöistä etusivuun ja käyttäjien profiileihin. C'MON EI NYT OLE MAAILMANLOPPU!

Ruikutiruikuti, vittu.

Matkat maksettu Ruotsiin ja takaisin, jee, nyt kaikki on vihdoinkin varmaa ja jee jee päästään IHAN OIKEESTI SILLE REISSULLE!


...

About tunti eteenpäin:

Marilyn Manson on perunut 6.päivälle suunnitellun Malmön sekä 9.päivän Tulholman keikat.

...

Kohta lähdetään Tampereelle, jeejee. Eniten minuu jännittää se, muistanko ottaa kaiken olennaisen mukaan vai en. Ehkä pitäisi myös miettiä miten ajan paikanpäälle saakka, mutta äh, samapa tuo.

YÖKSSAATANA! Kävin ostamaan tapani mukaan viinirypäleitä, mutta Citymarketissa ei ollut kuin mustia. No samapa tuo. NO EI NÄKÖJÄÄN OLLUTKAAN >.<

Katsoin Jeffreen videoita ja vaan iskin noita suuhuni, ja mietin koko ajan miks nää maistuu niin oudoilta. Sitten nostin yhden silmieni eteen ja se oli ihan homeessa! Yhyhyhyyy mä oikeasti alan kohta itkemään, kuvottaa liikaa! Ja ehdin syödä tuosta rasiasta varmaan 1/3...

Sinä se olet onnellinen
Ollaksesi niin surullinen, niin surullinen.
Sinä se olet ihmeellinen
Ollaksesi niin tavallinen, niin tavallinen.

Sul on kaikki melankolian riemut,
Hyvää musaa ja lentäviä lauseita.
Sul on kaikki melankolian riemut,
Hyvää musaa ja lentäviä lauseita.

Sinä se olet maailmannainen
Ollaksesi niin varovainen, niin varovainen

Sul on kaikki melankolian taiat,
Kauniit silmät ja elettyä elämää.
Sul on kaikki melankolian taiat,
Kauniit silmät ja elettyä elämää.

Ehkä oli mukavin ja ihanin ilta pitkään aikaan (kodin ulkopuolella siis). Mikään ei harmita, en juonut kuin vain kaksi juomaa, Amoralin koko lyhykäisen setin aikana olin vain hymyssä suin, Amorphis oli aivan loistava, ei ollut liian kuuma missään vaiheessa vaikka kyseessä olikin Nosturi ja loppuunmyyty keikka, ja kaiken kukkuraksi juteltiin uusien fanien kanssa very first time face to face ja tultiin ihan hyvin juttuun.

Nyt lämpimässä peiton alla ja leipää naamaan. Omnomnom. Kohta voisi vaikka nukahtaa Muumien saattelemana <3

Päivän miete: ajatelkaa, koko tämän taipaleen aikana olemme oppineet, että myös poikenneella jalalla pääsee eteenpäin!

Pientä hurraa huutoa maikkarille: Kellopeliappelsiini lähetyksessä juuri kun tylsyys meinasi pusertaa minut kasaan. Alex de Large <3