IRC-Galleria

rv 29+2, eli 30. viikko pyörähtänyt käyntiin, vajaa 11 viikkoa laskettuun aikaan!
eilen tuli paha mieli kaupungilla, kun oli vaikka kuinka ihania vaatteita joka paikka täynnä, mutta en voi ostaa nyt mitään tän mahani kanssa. välillä kyllä koettelee tämä, kun tuntuu että koko naisellisuus katoaa. vaikka toisaalta, tämähän sitä naisellisuutta on parhaimmillaan! iso vauvamasu<3 tunnen vaan itseni välillä jo niin valaan kokoiseksi.. lohduttaudun joulualennusmyynneillä, sinne pääsen sitten shoppailemaan itselleni uusia kivoja vaatteita. :)
huomenna me lähdetään Espooseen, siinä on meidän lomareissu. viikoksi kissanvahdiksi. pääsen Ikeaan ostelemaan hieman jotain tarpeellista vauvalle, lakanat pinnasänkyyn, pyyhkeitä, harsoja, hylly hoitopöydän yläpuolelle.. :) ihanaa! sain muuten jo äitiyspakkauksenkin,oli kyllä ihania vaatteita ja tavaroita. Vesakin ihan innoissaan hypisteli ja penkoi laatikon sisältöä. sanoi että on se kyllä ihanaa, kun saadaan sellainen pieni käärö kohta <3 voi minun rakkaimpiani <3
vauva on jotenkin hassusti tuossa oikealla puolella, vähän niin kuin vaakatasossa, saisi kyllä jo kääntyä pää alaspäin, niin saisin mielenrauhan. äiti kielsi minua ehdottomasti synnyttämästä alateitse, jos lapsi on perätilassa (hän itse puhalteli minut ulos perätilasta huolimatta ja koki sen kauheaksi). haluaisin kuitenkin synnyttää nimenomaan normaalisti, enkä mitään sektioleikkausta halua kokea. se siitä vielä puuttuisi, muutenkin on tunteet pinnassa, itku tulee joka asiasta, niin saati sitten tästä. Koen kuitenkin synnytyksen niin isoksi asiaksi ja todella tärkeäksi sen, että se menisi mahdollisimman pitkälle toiveideni mukaan, niin sitten jos se kaikki pilataan sillä, että vauva on perätilassa ja siis helpompi tehdä sektio niin mun maailmahan romahtaa täysin! onneksi on vielä aikaa, yleensä vauvat kääntyy vasta 32. viikon jälkeen pää alaspäin. yritän siis olla hermoilematta turhia etukäteen...

Tänä aamuna oli ekaa kertaa tosi paska olo. sellanen, että toivoin jo tuon vauvan tulevan äkkiä ulos. Heräsin aamulla niin mielettömään selkäsärkyyn, mahaankin sattui, ihan kuin olisi ollut kuukautiset. verensokeritkin tais olla vähän liian alhaalla. kävin suihkussa ja tulin takas sänkyyn, laitoin korkean tyynyvuoren mahani alle ja nukahdin siihen sitten perse pystyssä :D ainakin selkäsärky hieman helpotti. tosin kun siitä havahduin ja vaihdoin normaalimpaan asentoon, selkäsärky palasi melkein samantien. onneksi vesa toi sänkyyn banaanin ja se vähän nosti verensokereita ja tuli himppusen parempi olo :)
eilen oli neuvola. kaikki ihan ok. verenpaineet hieman kohollaan 123/80. mahakin vaan kasvaa, taas kolmessa viikossa 3cm. ja painoakin on tullut, ei onneksi vielä liikaa, oikeastaan ihan sopivasti. mutta ei nyt tarvii kamalan paljon lisääkään tulla.
nyt pitäis lähtee vähän kaupungille, jos sieltä löytäis jotain kivaa, vauvalle siis. :)

Viikot vaan kiitää, tänään rv 28+0. 12 viikkoa enää laskettuun aikaan! tuntuu että vastahan mä odotin sydän syrjällään, että ensimmäiset kriittiset 12 viikkoa menis nopeasti, nyt mä sit odotan, että nämä viimeiset 12 viikkoa menis nopeasti, että sais pikkusen ulos tuolta masusta. :D kyllä mä vielä nautin tästä isosta mahasta ja olostanikin, mutta voi olla, etten enää kuukauden päästä nauti yhtään. tai kyllä jo nyt alkaa tympääntyy tähän helvetin selkäsärkyyn. seisot jonkin aikaa, alkaa selkää särkee, makaat jonkin aikaa, alkaa selkää särkee, kävelet alkaa selkää särkee ja mahaan pistämään. öisin on vaikea nukkua, sen lisäksi että on taas hemmetin kuuma makkarissa niin selällään alkaa tosissaan jo ahdistaa, oikealla kyljellä vauva potkii mahaa patjaa vasten ja vasemmalla kyljellä alkaa yllättäen selkää särkee! :D ei, tää ei oo hauskaa.
pitäisi tilata netistä sellainen raskausajan napakoru, alkaa lievästi kiristämään tämä nykyinen. ja se osuu koko ajan johonkin, kun törröttää sen verran :D ehkä mä huomenna tilaan, jotenkin ei tänään vielä uskalla :D
sain täksi päiväksi tekemistä. menen rakkaan veljeni luo illaksi vahtimaan lapsosia. tai menen sinne jo muutaman tunnin päästä kun veikka käy hakemassa. sanoin vesalle, että yrittää sieltä ylitöistänsä tulla mahdollisimman nopeasti myös, koska en tahdo olla siellä yksin koko iltaa. vaikka olisin voinut kyllä mennä rannallekin makaamaan koko päiväksi, mutta ehkä joku toinen päivä. :)
hitto, 12 viikkoa... :P alkaa jännittää. vesakin sanoi nukahtavansa joka ilta ajatukseen, kuinka hän vaihtaa vaippoja ja pyörittelee pientä kuin kebabrullaa siinä hoitopöydällä :D <3 ihanaa, eikö?

hihiii, huomenna tuleekin sitten jo 27 viikkoa täyteen! hui kamala, enää 13 viikkoa laskettuun aikaan <3 saa kyllä mun puolesta syntyä vaikka viikkoa aikaisemminkin.
eilen oli vain vähän kurja päivä. toissayönä alkoi kamala vatsakipu, nipisteli niin hirveesti. ja sitä jatkui koko aamun ja aamupäivän, etten pystynyt edes kunnolla kävelemään. soitin sitten neuvolaan, ja sieltä sanottiin, että voin mennä päivystykseen jos siltä tuntuu ja ehdottomasti täytyy mennä heti jos kipu pahenee tai alkaa tulla vuotoa tms. soitin sitten kuitenkin hetken pähkäiltyäni päivystykseen, halusin saada vaan tietää,että vauvalla kaikki on hyvin. ei se lääkäri mitään järkevää löytänyt, vauvalla ultrassa kaikki hyvin, kohdun kanava kiinni ja kaikki kunnossa. kipuilua kuitenkin jatku koko ilta ja muutamia supistuksiakin tuli. kaiken lisäks vauva on tällä hetkellä perätilassa ja potkii ikävästi tuonne alaspäin..
mutta tänään oli jo paljon parempi. aamupäivästä vielä sattui mahaan ja kun tiskasin kamalan tiskivuoren pois, niin alkoi sattumaan entisestään. pystyin sentään iltapäivällä jo siivoomaan kylppärin :) ja nyt illalla ei oo ollut kipuilua, muuta kuin että vauva ilmeisesti edelleen perätilassa. tekis nyt kuperkeikan ja vaihtais asentoa, ihan äidin mieliksi.
huomenna sitten pitäisi lähteä juhannukseksi Hämeenlinnaan, ei meidän pitänyt, mutta tänään sitten niin päätettiin. tai no, lauantaina tullaan jo päivästä ajoissa takaisin ja mennään sitten Vesan luo. :) toivottavasti tulee kiva juhannus.
enää ens viikko Vesallakin töitä, sitten alkaa mussukallakin loma. <3 ei tarvii enää olla yksinään kaikkia päiviä. ja päästään viikon lomamatkalle Espooseen :) ajattelin, että jos vain olisi ylinmääräistä rahaa, kävisimme Ikeassa ostamassa vauvalle vielä jotain mitä tarvitaan. ainakin harsoja, kylpypyyhe, peppupyyhkeitä ja lakanat pinnasänkyyn. :) voi kun kuluisi aika nopeasti, saisin meidän pienen käärön syliin<3 sitten ajattelin, että koska olen lintsilakossa nyt tämän kesän niin voisi mennä korkeasaareen katselee eläimiä. en oo käyny piiiitkään aikaan siellä. se voisi olla kivaa kahdestaan siellä tallustella. :) sitten tietenkin helsinkiin vähä shoppailee ja toivottavasti paistaa aurinko, niin pääsis rannalle.
Vesan lomaa odotellessa<3

tänään rv 26+3, masu vain kasvaa. pikkunen temmeltää menemään joka päivä niin vauhdilla. Lääkärin mukaan kaikki on hyvin ja kunnossa. :)
syyskuuta odotellessa.
hieman alakuloinen vire on ollut viime aikoina. johtuneeko siitä, että kaiket päivät oon itsekseni kotona. ja kaipaisin ehkä sellaista juttuseuraa, joka jaksais kuunnella raskausvaivoista ja vauvajuttuja, ja perhejuttuja ja parisuhdejuttuja :P eli toinen äippäkaveri olis kiva. ei siis sillä, että nykyisiä ystäviäni yhtään väheksyn, yhtä tärkeitä hekin ovat. mutta fakta vain on, ettei sellaisen ihmisen kanssa voi jakaa kokemuksia tasapuolisesti raskaudesta, joka ei itse ole tai ole ollut koskaan raskaana. onneksi siis minulla on äiti ja isosisko <3
myös tämä alakuloisuuteni voi osittain johtua siitä, että kävin torstaina neuvolapsykologilla juttelemassa. voi, olisin paasannut vielä toisen tunnin perään siitä, minkälainen oma lapsuuteni oli, analysoinut isää, äitiä ja heidän välistä suhdetta, minun ja isän ja minun ja äidin välistä suhdetta, paasannut sisaruksistani ja analysoinut heidän tapaansa ajatella asioista, miettinyt omia arvojani, puhunut vielä vähän lisää siitä, mitä odotan vesalta isänä ja puolisona nyt ja lapsen synnyttyä. miettinyt omia heikkouksiani ja vahvuuksiani...
tunti on niin lyhyt aika. seuraava aika vasta elokuussa. se vain on niin vapauttavaa kun voi vaan paasata jollekin täysin puolueettomalle ihmiselle aivan kaikesta, ja se jaksaa vain kuunnella ja tietenkin myös tuoda uusia näkökulmia. suosittelen kyllä kaikille! :P
ei sitä hullu tarvitse olla, mullakin on vain tarve ääneen pohtia ja analysoida menneitä ja tulevaa. :)

Ihanaa, sataa vettä! Olen siis auringonpalvoja, mutta koska poltin itseni jo viime viikon puolessa välissä, kävi vähän tuskaiseksi olla pakosti sisällä, kun hellettä jopa 42 astetta ja muut lojuu rannalla, mun piti olla sisällä. sit en tehnytkään mitään, nukuin vaan. kissankarvat sai rauhassa vallottaa koko huushollin :D
no, nyt sit tuli muutos. valvoin eilen monta tuntia yöhön asti sängyssä. en ees viitsinyt katsoa kelloa. oli vain levoton olo, yleensä vauvajutut rauhottaa, muttei nyt ollut mitään apua. ahdisti ja vauva potki jos nukuin selällään, jos nukuin toisella kyljellä lonkka painoi, jos toisella niin vauva sai kahta kauheemman potku raivarin ja hakkas mahaa sänkyä vasten. muutenkin sillä oli mahdoton ralli päällä. en siksikään saanut nukuttua. ja luonnollisestikaan en ole pystynyt pitkään aikaan enää nukkumaan lempiasennossani; mahallaan.
no, sain sitten viimein unta sen jälkeen kun olin taas miettinyt synnytyksen läpi, miettiny miten puen lasta, ja kuinka ihana se on ja miettinyt missä vaiheessa sitten aloitan kunnon liikunnan, että saan itseni taas hoikkaan kuntoon ja miettinyt vaihe vaiheelta mitä tänään teen. olin tosin aivan varma, että nukun sitten puoleen päivään.
heräsinkin jo puoli kuusi, samaan aikaan kun Vesa. söin ja lähdin lenkille sateeseen. tietenkin alkoi satamaan sitten aivan kaatamalla, että varmasti kastuin läpimäräksi.
sain siivottua ja puunattua kylppärin siistiin kuntoon ja juuri tulin kelasta. sain siis vihdoin vietyä äitiyspäiväraha- ja vanhempainpäivärahajutut kelaan ja selvitettyä miten menee sitten isyyslomat ja isäkuukaudet ja muut vastaavat.
nyt on sudennälkä, ruoka onkin onneksi kohta valmis. sitten siivoan tämän muun huushollin täällä oikein tarkasti ja sitten ajattelin leipoa vähän sämpylöitä :D miestäni odottelen kotiin vasta kuuden jälkeen, ylitöitä kun uhkasi tehdä loman alkuun asti ainakin.
johan tässä tehomammana saakin olla, kun on neljä päivää vaan nukkunu :D ja vauva heiluu mahassa mukana<3

24. raskausviikko pyörähtänyt hyvin käyntiin. :) työharjoittelu onnellisesti ohi. Muutto käynnissä. Huomenna saadaan apuvoimia sen verran,että saadaan kaikki tavarat siirrettyä tänne uuteen asuntoon. eilinen kärräiltiin roinaa kahdestaan Vesan kanssa autolla.
Ihanaa, kun nyt voin vihdoinkin vain nauttia olostani ja keskittyä vauvaan. tai vielä paremmin, kun saadaan tää muutto pois alta.
sit keskityn vain vauvaan. se mönkii ja potkii jo niin kovaa tuolla joka päivä<3 mä luulen, että tää kesä menee supernopeasti ja kohta on jo syyskuu ja alkaa tosissaan jännittää. mua jännittää jo nyt vähän välillä, mut oikeastaan en vain jaksais odottaa syyskuuta.
masu on jo ihanasti kasvanut<3 ja nyt oon kyl alkanu jo huomaamaan että olen tosissani raskaana, mitään fyysisesti raskasta ei oikein voi tehdä (sen takia vesa onkin kantanu kaikki muuttolaatikot), samoin kun olin tuossa keskiviikkona yövuorossa ja torstainakaan en nukkunut, niin kyllä alkoi illalla masuun sattumaan niin, että oli pakko vain mennä sohvalle makuulle siks aikaa kun Vesa vei tavaroita autoon. mut ollaanhan tässä jo reilusti yli puolenvälin..
niin ja ah, ne ihanat suonenvedot öisin<3 selkäsärky<3 närästys<3 voi tätä raskauden ihanuutta!<3 ei vaiskaa, mä oon kyl mielestäni välttyny tosi hyvin kaikilta pahemmilta vaivoilta, ainakin toistaiseks. tollaset pienet vaivat, kuten suonenveto ja selkäsärky ei haittaa mittää! :D päinvastoin, tunnen oloni kyllä todella hyväksi ja nautin vain kasvavasta masusta ja siitä, kun ötökkä möngertää siellä niin että koko maha pomppii<3

blaaaa... helvetin työharjottelu, en kyllä jaksais enää yhtään! onneksi ei ole enää sentään kuin neljä työvuoroa, sitten se on ohi. sit ei tarvii enää stressata oikeastaan mistään. :) päästään muuttamaan ja saan olla rauhassa kotona mahani kanssa. :)
masu vain kasvaa ja kasvaa ja kasvaa <3 ja pieni on taas tänään potkinu koko iltavuoron ajan<3 kunhan pääsen tuosta typerästä työharjottelusta eroon, niin sit keskityn vain lapseeni ja itseeni. meidän hyvinvointi kyllä menee nyt ehdottomasti kaiken muun edelle.
kunhan kaikki menisi hyvin loppuun asti.
töissä on alkanut jo maha tulemaan eteen ja sieltä se pikkunen on kyl välillä ilmotellut, ettei tykkää yhtään, kun äiti rehkii niin paljon. yritän ottaa nyt viimeset päivät mahdollisimman rauhallisesti. huomisesta iltavuorosta on kyllä kamala stressi, kun pidän naisille keskustelutuokion äitiydestä...jännittää. huomenna tähän aikaan olen jo onneksi jälleen kotona, ja saan sunnuntaina nauttia vielä kaiken lisäksi vapaapäivästä. :)

jeij, me muutetaan! jälleen kerran. tuntuu vähän tyhmältä, mutta niin vaan käy taas. pienempään asuntoon, kaksioon. tässähän olisi niin hyvin tilaa lapselle mutta, mun on vaikea kulkea vauvan kanssa ulos täältä kolmannesta kerroksesta, ja täällä kuitenkin äänet kuuluu toisista asunnoista melkoisen hyvin ja mä veikkaan, että kesällä täällä on entistä levottomampaa.
eli, uusi asunto on Nenäinniemestä, omakotitaloalueelta, pienkerros-luhtitalo. Lapsiperheitä koko Nenäinniemi täynnä, rauhallista, kuulema yks Jyväskylän parhaimmista uimarannoista parin kilsan päässä. Lenkkipolut lähtee aivan vierestä. Meidän asunto on siis ekassa kerroksessa, pienen pieni piha kuuluu meille. Pääsee helposti vaunujen kanssa ulos, kun ei tarvii portaissa, hississä kulkee. Ja siis jokaisella on omat sisäänkäynnit. Oikein tilava, kiva keittiö, sauna.. makkari vähän pieni, mutta kyllä siihen pitäisi mahtua pinnasänky meidän sängyn viereen. Auringon pitäisi paistaa koko päivän siihen meille.
Pääsen tuttuun Kuokkalan neuvolaan, missä olin töissä. Toivottavasti oon yhtä tyytyväinen asiakkaana kuin mitä olin työntekijänä. :)

Kyllä me mietittiin tätä koko pääsiäinen moneen kertaan. Että onko mitään järkeä edes taas. Mutta Vesa teki päätöksen, se sano, että se on paljon kivemmalla seudulla, se on ihana, siisti asunto, mun on paljon helpompi sitten yksinkin lähteä vauvan kanssa ulos, se on rauhallista nättiä seutua. että kyllä me nyt vaan muutetaan, piste. mä sanoin sitten, että kyllä se vaan passaa :D

ehkä siinä tulee ahdasta hieman, mutta kyllä me pärjätään. mieluummin vähän ahtaasti kivalla alueella, kuin löysästi ei kivalla alueella. Luulen, että mun on helpompi saada tuolta äitikavereitakin, ja lapsen helpompi saada sitten kavereita. puolet pidempi matka on keskustaan, mutta se ei mua haittaa ollenkaan. oikeestaan me ollaan van ajateltu sitä niin, että missä olisi kiva ja hyvä asua pienen lapsen kanssa. Missä olis rauhallista ja turvallista ja helppoa.

että näin, vuokrasopimus alkaa 1.6 alkaen. eli ei mitään kiirettä edes pakkailla tavaroita vielä. :)

Vielä yksi iltavuoro tänään tiedossa ja sitten kaksi vapaata <3 Vesa vaan lähtee nyt sit töihin, niin oon päivät yksin :( Onneksi ohjaajani on kiva ja sanoi, etten saa tulla vappuna töihin. Mulla olisi ollut myös vappuna työvuorot, mutta teen ne sitten viikolla, jolloin mulla olisi ollut vapaata. Kiva, että ens viikonloppu on sitten vapaa ja saa olla Vesan kanssa ihan rauhassa. :)
Tuo harjottelupaikka on kyllä ihan mukava. Ja sain eilen ohjaajaltakin positiivista palautetta, vaikka itsestäni tuntuu, että voisin vielä parantaa huimasti monessa asiassa..
Rytmi on vain mennyt ihan sekaisin. Kun tuun puol kymmenen aikaan kotiin iltavuorosta, niin käyn vielä ihan kierroksilla ja en vain pysty menemään samantien nukkumaan. sit valvon puolille öin ja nukun pitkälle aamupäivään... täytyy tänään yrittää mennä nukkumaan samantien ja huomenna aikasin ylös.

Voi että, masu vaan kasvaa. Napakin tulee kohta ulos! :o <3 ja viikon päästä rakenneultra! toivottavasti pikkunen vähä vilauttais meille, että kumpaa sorttia sieltä on tulossa :) ja muutenkin, että kaikki olisi hyvin, eikä ilmenis mitään rakennevikoja. siellä se ainakin potkii melkeinpa joka ilta kuitenkin. joskus vähän kovemmin ja joskus vähän hiljemmin. yhtenä iltana Vesakin tunsi jo hieman liikkeitä tuosta masun päältä. :)
ihan oikeasti, kohta se syntyy! mä oon yhtäaikaa innoissani ja kauhuissani. toivottavasti kaikki menee hyvin synnytyksessä ja toivon, etten joutuisi sektioon, vaan saisin ponnistettuu ihan alakautta ja saisin pienen saman tien syliin. ja toivon, että pystyisin imettämään ja maito riittäisi. ja osaisin imettää! ja että olisin huolehtivainen ja hellä, rakastava ja hyvä äiti. ja että jaksaisin vauvan kanssa sitten. tietenkin Vesa on auttamassa ja tukemassa ja hoitamassa yhtälailla. toivottavasti osaan myös antaa tilaa Vesallekin ja hyväksyn hänen tapansa hoitaa ja olla lapsen kanssa. etten vain omi lasta ja Vesa jää taka-alalle tekemään pelkästään kotitöitä. en usko, kyllä mä annan Vesankin olla isä ja annan hänellekin vastuuta. :)
syssyä odotellessa <3