Tärisen, pelottaa, ahdistaa!
Keväällä elämä syntyy uudestaan
- onko minusta siihen?
Aurinko nousee, peiton sisällä ajattelen, etten jaksa.
Pimeydessä, mustien verhojen takana,
piirrän itselleni sijaa
- sijaa, joka piilotetaan maailmalta.
vihdoin voin luopua kaikesta,
olla vain minä.
Vain pieni kivi jää muistuttamaan,
kuinka paljon olin.
Uusimmat blogimerkinnät
- Ei tän pitäny mennä näin... 22.10.
- Muistoja menneistä vuosista ja niiden tus... 22.10.
- synkkä torstai 14.09.
- Ja kaikki tietää... miks mä en.... 23.03.
- Systerille.... Rakkaudella ja kaikilla muistoilla 23.03.
- M 23.03.
- [Ei aihetta] 23.03.
- Mikan elämänohjeet... ja meillä kaikilla oli... 23.03.
- muistoja matkan varrelta 23.03.
- Noitamaista meininkiä 22.03.
Selaa blogimerkintöjä
-
▼
2008 (10)
- ▶ lokakuu 2008 (2)
- ▶ syyskuu 2008 (1)
- ▶ maaliskuu 2008 (7)
- ▶ 2007 (1)
- ▶ 2006 (23)
- ▶ 2005 (2)