IRC-Galleria

Elämä käy vuoristoradaksi välillä.. Välillä mennään korkealle ja kovaa, välillä alas ja lujaa. Ainut asia mitä voi tehdä on vain koittaa pitää kiinni tärisevin käsin ja huutaa kuin hullu.. Loppujen lopuksi huutaminen on turhaa.. Pitää pysyä vain rauhallisena ja kestää koko show ja lopuksi oksentaa kun rata on päättynyt ja nauraa koko asialle.. Elämä tykkää temppuilla turhan paljon välillä.. Jotkut päivät kuluvat unelmointiin.. Joinakin päivinä elät unelmaasi.. Viime päivät ovat kuluneet enimmäkseen unelmointiin. On erikoista kuinka nopeaa voi asioita romuttaa.. Muutama ulkoavaruudesta suuhun eksynyt sana voi tuhota kokonaisen ihmiskunnan.Muutama epätodellinen sana voi muuttua todelliseksi...Ja..Seuraamukset on vain kärsittävä.. Elämä on joskus julmaa... joskus tuntuu kuin etsisi pyöreästä huoneesta kulmaa. Kuitenkin... En tiedä kuinka tähän tilanteeseen olen taas päätynyt.. Viettämään päiviä unelmoiden samalla mätäntyen Haapaveden auringon alla... Olisi edes joku palmu jonka juurelle varjoon käpertyä suojaan... Sieltä palmustakin varmaan apina heittelisi minua kookoksilla.. vaikeat ajat... Pitää vain pitää kiinni tärisevin käsin tästä elämän vuoristoradasta.. Ehkä jonain päivänä käymisreaktioni katkeaa ja aurinko paistaa taas kirkkaammin.. Tai sitten tulee auringon pimennys ja se julma apina sieltä palmusta raahaa minut jonnekkin kauas kukkulalle ja pudottaa minut jaloista mustaan kuiluun kohti sanojeni seurauksia.
Aika kuluu.. Päivät matelevat.. Pikkuhiljaa aurinko pimenee..
Elämä ei aina anna almuja, mutta ehkä jostain kaukaisesta tulevaisuudesta voit löytää palmuja...
Palmuja joissa ei ole apinoita.