IRC-Galleria

Muistan kaiken yhä kuin eilisen, vaikka tahtoisin unohtaa kaiken entisen, sytytän lampun, selaan kaikki kuvat laatikosta, vanha ryppyinen kuva kädessä, itken kuin pikkulapsi sen edessä , kaikki muistot häilyy mielessä, mikään ei katoa jotain on pielessä, en uskonut koskaan sen olevan näin vaikeaa, luulin että hetken mustaa sitten taas valkeaa, mutta pimeys jatkaa matkaansa, ei valo saavuta oikeaa aikaansa, näyttää pysyvän menneisyydessä, kauniissa muistoissa, ei tahdo tulla tähän päivään, joskus vuosia sitten en ois uskonut päätyväni tähän päivään, ulos ikkunasta tuijotan, vain tyhjää katselen, tai tähtiä yritän, mutta näen vain mustaa, en kiinni saa ajatusta, uneksin vain kaikesta kadotetusta, päivät matelevat kuin unessa eläisin, toivon että joku päivä painajaisesta heräisin, tämän jutun sata kertaa olen sisääni sulkenut, vuosia tämän kanssa kulkenut, en oo kertonut kellekkään vuosiin ett oot vielkin rakas, en sanaakaan että ne päivät yhä tahdon takas, vuosia toivoin unohtavani, vuosia tahdoin vain luovuttani, mutta vuodet vierii ja päivät toistavat itseään, luoja toivon vain unohtavani. Kumpa osaisin vaan siirtää kellot oikeeseen aikaa, en tiedä siihen mitään taikaa