IRC-Galleria

Tänä aamuna valoa vihdoin nähdä voin, vaelsin läpi pimeän liian monta synkkää yötä koin, side silmillä kuin sokea harhailin, nyt kaiken niin selvästi pystyn näkemään, varjot haihtuu ja valo silmiis vaihtuu, on aika eteenpäin lähtä kulkemaan, antaa tuulen lennättää kauas noista raskaista päivistä öistä, viimein voin käydä nukkumaan kun tuli sammuu kynttilöistä, ei tarvi jäädä valvomaan, tähdet mua käy tuudittamaan, kuu kehtoa keinuttamaan, luonto täysin nukahtaa, viimein voin levähtää, ei tarvi yötä säikähtää, pahat päivät pois liukuu, sade loput puhdistaa, huominen aamu kaiken uudistaa, mieleni oli kuin sotkuinen huone, asioita siellä täällä ei mitään järjestystä, kunnes katsoin silmiisi sun ja tunsin kuinka palat paikoilleen loksahti, kuin palapelin kokosit mut vaikka itse matkalla palat hukkasin, monta kertaa lähdin ja tavarat pakkasin, nyt reppuni mä lasken enkä minnekkään mene en, en itseäni hukata tahdo, en enää koskaan hukkua siihen roskaan mitä itselleni syötin, sieluni köytin ja sydämeni kaivoon puotin, myrkkyä itsellein juotin, valheisiini luotin, kahtasataa kohti umpikujaa puotin, nyt solmuni aukaisen ja sydäntä paikoilleen sovittelen, alusta aloittamaan opettelen, kitaralla murheet pois soittelen, kielen katkaisen, ja liian ison palan hotkaisen.