Viikon oon jo viihtynyt taalla Byronissa ja taa paranee vaan paiva paivalta!! Siis ihan uskomattoman kaunis kaupunki, niin paljon nahtavaa ja tapahtumia riittaa. Tehtiin yhen saksalaisen ystavani kanssa lista kaikesta mita halutaan tehda paivisin ja yritettiin keksia jotain erikoista joka paivalle. No tanaan otetaan viel rauhassa, huomenna mennaan paukuttelemaan bongoja, joku paikallinen mestari opettaa, torstaina on fireshow artsfactoryssa, perjantaina katsomaan valaita ja delfiineja, lauantaina camping on the beach jne jne. Ainiin ja pitas kayda vahan vuorikiipeilemassa ja sen sellasta. Joku paiva pitas viel kayda sellasessa healing-tapaamisessa jossa ammattilaiset harjoittaa reikia (reiki on siis eras healing-muoto) ja parantaa kaikkia vikoja pelkalla energian voimalla. Mielenkiintoinen viikko siis luvassa.
Eilen kaveltiin kahden skottilaisen ystavani, Peterin ja Eilidhin kanssa Australian itaisimpaan osaan katsomaan auringonlaskua. Matka otti kylla kivasti voimille, tunti kiivettiin jyrkkaa vuorta ylos ja edessa oli tuhansia porrasaskelmia, mut kun saavuttiin huipulle oli se kylla koko vaivan arvoista. Alhaalla nakyi koko ranta kaikessa komeudessaan, kaukaisuudessa mahtavia vuorijonoja ja taivaalla koko varien kirjo. Ei voi sanoin kuvailla milta tuntui tuona hetkena, mut oli erittain voimakas kokemus! Laitan kuvia esille kunhan Peter ensin lahettaa ne mulle e-mailissa..voi olla et kestaa hieman.
Niin, tarinoita Nimbinista.. Hmm, taytyy kylla myontaa et oli kyl aikas erikoinen paikka, vois ehka kuvailla sanoin Autralian Amsterdam. Ehdittiin ehka pari minuuttia kavella kadulla saapumisen jalkeen ni taa eras nainen jo kyseli et josko haluttais ostaa vahan marihuanakekseja.. Kaveltiin ohi vaan hymyillen ja etittiin pieni kahvila jos vois hetken tsillata, ja kun astuttiin sisaan ni mies tiskin takana kyseli et tultiinko ettimaan "kekseja" ja hanella olis varasto taynna. Kieltaydyttiin kauniisti ja paineltiin takas kadulle kiertelemaan hetkeksi putiikkeja. Ihan jokaisessa myytiin jotain pilven poltteluun liittyvia vehkeita, pongeja, piippuja, mita ikina vaan voi kuvitella. Ja varmaan ihan joka ikinen koko kylassa oli tekemisissa jotenkin huumeiden kanssa. Eras ystavani kertoi etta useimmat myyvat marihuanaa saadakseen rahaa heroiiniin, mika on aika surullista nahda, koska monet henkilot jotka yrittivat myyda jotain aineita olivat naisia ja miehia tyontamassa lastenrattaita tai joskus koko perhe istui jonkun kaupan edessa yrittaen myyda laittomuuksia ohikaveleville turisteille. No joo, paikka tuli nahtya tunnissa ja lahdettiin siita sitten takas Byroniin. Ei edes ehditty tapaamaan sita heppua joka vuoksi sinne ajettiin(se ennustaja hemmo).
Jesh, nyt pitaa menna, on kaunis paiva ja pitas keksia ohjelmaa talle paivalle, lahinna siis pitas ettia toita, mut taidan olla liian laiska tanaan. Menempa tapaamaan ystavaani Joycea ja kahtotaan mita keksitaan, luultavasti paadytaan vakioratkaisuun, mennaks rannalle?? Joo mennaan vaan. Ja ulos illalla? Yea, check.
Santsimos kuittaa xxxxxxxxxx