Helppoa leikkiä hevosetonta, mutta kyllä oli ihanaa oma possukkapulleroruunakin nähdä muutaman pvän hermoloman jälkeen.
Veikolla oli ollut mukavaa omistajan lomaillessa. Oli päässyt maastoon ja myös rakastamaansa metsään. Vilungin kanssa olivat vetäneet rallia. Kyllä Vilunki on mieleinen kaveri. Ei tarvitse muuta kuin sen tulla maneesiin kun Veksin korvat ovat tötteröllä.
Tunnilla oltiin tänään ja meni miten meni. Noh, positiivista oli se, ettei kiikuttanut ja että laukkaympyrätkin onnistuivat. Ja oikeaan jopa pyörivät. Vasempaan oli taas kiinni ja jäykkä.
Oikealta kaulan lihakset vähän jumissa. Jumpattiin porkkanoilla. Eihän se kiva ole liikkua, kun satula valuu vaikka gel-eazen laitoin väliin. Oli toki sillä parempi, mutta valui silti.
Otsatukka taas lähtee tukkoina, mutta karvanlähtöä tuntuu muutenkin ja muillakin olevan ilmassa. Eli lasketaan sen varaan.
Huomenna vapaapvä ja mennään jalkapatikassa pellolle kävelemään ja metsään havuja syömään. Tai mä taidan jättää väliin.