jossa Samikiin mukana. Veikko oli reipas ja mukava. Mitä nyt jallitti Samia minkä kerkes..
Reilun tunnin lenkki tehtiin tutuilla poluilla, mitkä ovat aina yhtä ihanat. Sielu lepää. Veikolla ja mulla on yhteistä kyllä tuo rakkaus metsiin.
Pieni koiraäksidentti tapahtui tallinpihalla ja Sami paralla kesti pitkään, että adrenaliinitaso laski. Onneksi "uhri" selvisi pienin vaurioin ja ehkä nyt oppi jotain...että autot on isoja eikä pientä koiraa aina voi huomata vaikka kuinka olisi tarkkana.