..D ei ole ihan parasta maastoseuraa tuulisena päivänä, varsinkin kun ratsastajaa jännittää eka kerta putoamisen jälkeen selässä..
Maneesissa ei liiku mihinkään. Menin sitten vielä yksin kiertämään rataa.
Just nyt tympii ratsastaminen kun ei mikään onnistu. Teksi mieli viedä V jollekin ratsuttajalle kuukaudeksi. Mutta eihän se mahan takia voi onnetonra ressata.
Yritti myös hyökätä lempeän Hermannin kimppuun. Kas kun häntä ei tarpeeksi huomioita vaikka mitä yritti ( lapion maneesin laitoja hevonen narunperässä). Pistin sitten filtin sen päänpäälle ja sanoin, että arvaa kuka sammutti valot..Korvat pyöri kuin hedelmäpelit "tulipa se yö äkkiä".
Oli ainut hevonen joka ei epäröinyt sekuntiakaan kävellä vesimaton päälle seisomaan. Katseli sitten D:n vauhkoilua leuhkan näköisenä.
Ihme tyyppi.