..maastoretki. Lähdettiin M/D parivaljakon kanssa liikenteeseen jo kymmennen aikaan. Päätettiin välttää kovia teitä, kun danksulaisellakin toinen bakara juntturassa. Eli ei kovia pintoja, kiitos.
Mentiin koiratalolta metsään, sieltä hiekkarantahiekkakiekkauksen kautta kaalipellolle ja sitten sama reissu takaisinpäin.
Annettiin ravata sen, mitä itse halusivat ilman hoputtamista. Hiekkarantapätkä ravattiin vierekkäin pitkin ohjin. Pojat pärskyivät tyytyväisenä. Ne tulee niin superhyvin toimeen keskenään.
Kaalimaalta käännettiin takaisin, ja Veikko kärjessä annettiin hölkätä takaisin tielle päin. Kerran kysyi Veikko lupaa laukata, mutta kun ei saanut, tyytyi kiltisti raviin.
Aikaa kului n. kaksi tuntia. Oli ihan paras ja rauhoittavin lenkki ikinä. Kaikki neljä onnesta soikeina.
Kotona laiton päköräkit kahteen jalkaan ja kylmäpussin toiseen kahteen ja päästin vartiksi vihreälle.
Voi kun toinen nautti.
Jos loppuvkosta uskaltaisi jo antaa olla sen puolituntia.
Tarhassa ei halunnut heinään koskea. Kaiveli kaikkia vanhoja kakkaheiniä syöttökaukalon alta. En tiedä, olisiko sitten tuo heinä pölissyt liikaa. Silloinhan se ei siihen koske.