IRC-Galleria

Juuri palannut kotiin tallilta, jossa päivystävä kävi letkuttamssa Veksin..
Oli ihan rauhallinen, mutta kovin nälkäinen ja vatsa kilisi yhä jonkin verran. Veikkaisin, että johan se sisälle pumpattu öljyn mukana tullut ilmakin jos siellä voi kilistä (toivottavasti) Sai muutaman tupon heinää parin tunnin aikana.
Saakeli, että ottaa päähän..On niin vitun vaikeeta joidenkin ihmisten tajuta, että ruokkikoot hevosensa jossain muualla kuin yhteisillä laitumilla. Se on sellainen juttu, että tallisopparissa lukee tallin vastuissa maininta siitä,että talli on vastuussa ruokinnasta. Mua vitut kiinnostaa, jos joku imbesilli vie omalle kaakillensa sinne sapuskaa. Seuraavasta ell käynnistä lähtee lasku Helteen Ratsutilalle. Se on heidän vastuullaan.
T lupasi käydä vielä yöllä katsomassa tilanteen. Sitten vielä pari päivää odotusta, ettei tule takapakkia. Ja sittenhän onkin klinikka edessä.
Hevosenomistajuus on 90 %:sti surua ja murhetta; vain loput 10 % iloa ja riemua. Ainakin meillä.

Vajaan tunnin köpöttely lähiympäristössä. Käytiin tytöillä "kahvilla". Kotimatkalla saatiin matkakaveriki Pööpö-vanhusa. Poniponi yritti tikuttaa pikkujaloillaan Veksin perässä sen minkä kykeni. Ihana satuponi!
V oli välillä varsin v, kun piti kahdella jalallakin kävellä. Huoh. Laiskuus ei ollut todellakaan kivaa, mutta saisiko jostain sen välimuoto-olotilan, kiitos.
Laitumella puoli tuntia.
Madotettiin.

Ja pitihän sitten jäbän kehittää kunnon venttikin siihen vammajalkaan. Juurikin kohtaan, mihin piikitetään jos piikitetään. Animalintexiä kehiin.
Ti tämä ei jaksanut kävellä eli hevonen möllötti.
Ke käytiin tekemässä metsälenksu eli n. tunti. Mari sanoi, että normaalisti siihen menee kävellen n. 1h 20 min, mutta Veikon nykyfiiliksissä tasan tunti...Vihreällä 20 min.
Tänään Veikko toimi lasten ja alkeisratsuna Riikan tutuille. Oli ollut kiltisti...Oli aamulla puolen tuntia laitumella.

Riikka kävi tekemässä normi kävelylenksun. Oli ollut hepokatti varsin säpäkkänä tuulesta johtuen. Ja johan meidän traktorimiehen menojalkaakin vipattaisi. Aina vaan kävellään, ja kävellään, ja kävellään....

Reilun tunnin kävelylenkki metsässä tutun kaveriparin kanssa. V oli liekeissa ja veti menmään tukka tanassa 20 metrin kaulalla.
Vihreällä reilun 20min.

Kipulääkekuuri ja aika Vermoon 20.5.
Aamulla hetken aikaa laitumella. Illalla kävin kävelyttämässä reilun tunnin.
Kylmäsin jalat.
Ja kuinka ollakaan, vatsakin pinkeä ja arkoi sitä. Tästä se taas lähtee...

Fyssarimme Heli totesi tänään, että V ep edestä sekä oikealle, että vasemmalle...
Passitus takaisin klinikalle, sillä tilanne huonontunut. Itkettää.

ep vasemmalle juoksuttaessa ja polvella hirveä määrä nestettä. voi ei................................................................................

..iski Kellokoskelle. Piti mennä M/D:n kanssa tekemään lenkki, mutta M ilmoitti, että jossei kuitenkaan mentäisi kun heidän tallin pihallaan lentelevät jo kärrytkin! Siis aivan järjetön myrsky. Hevoset otettu sisälle viiden aikaan. Tallissa oli levotonta porukkaa tuulen takia.
Oli pakko keksiä tuon lyhyemmän tarhausajan takia jotain ohjelmaa, joten turvallisuushakuisena keski-ikäisenä valitsin kentän.
Oli kyllä koko ajan sellainen olo, että nyt just kohta lennän kun alla tuntui olevan ihan milloin tahansa syttyvä ruutitynnyri. Onneksi pysyi kuitenkin hanskassa.
Eihän me kauaa siinä tornadossa tohdittu mennä ja sekin lähinnä käyntiä; vähän muka-avoa ja muka-väistöjä. Muutamia ravisiirtymiä ja nostot molempiin suuntiin. Tällä kertaa vasemmalle nousi ja pyöri hyvin, mutta oikealle vaikeaa. Yhteensä ehkä n. 40 minuuttia max. Kohokohta oli kahden askeleen ravipohkeenväistä. Jihaa! Tästä on hyvä jatkaa kohti pyhää yrjöä...
Jalat oli lähtiessä aika sulat, mutta jälkeen taas nestettä. Se ei ole kovin hyvä juttu, että turvotus nimenomaan tulee eikä laske liikuttaessa.

Pakko siellä kentällä on kai pari kertaa vkossa alkaa käymään. Jos vaikka tohtisi puomeilla tai jotain.

..maastoretki. Lähdettiin M/D parivaljakon kanssa liikenteeseen jo kymmennen aikaan. Päätettiin välttää kovia teitä, kun danksulaisellakin toinen bakara juntturassa. Eli ei kovia pintoja, kiitos.
Mentiin koiratalolta metsään, sieltä hiekkarantahiekkakiekkauksen kautta kaalipellolle ja sitten sama reissu takaisinpäin.
Annettiin ravata sen, mitä itse halusivat ilman hoputtamista. Hiekkarantapätkä ravattiin vierekkäin pitkin ohjin. Pojat pärskyivät tyytyväisenä. Ne tulee niin superhyvin toimeen keskenään.
Kaalimaalta käännettiin takaisin, ja Veikko kärjessä annettiin hölkätä takaisin tielle päin. Kerran kysyi Veikko lupaa laukata, mutta kun ei saanut, tyytyi kiltisti raviin.
Aikaa kului n. kaksi tuntia. Oli ihan paras ja rauhoittavin lenkki ikinä. Kaikki neljä onnesta soikeina.
Kotona laiton päköräkit kahteen jalkaan ja kylmäpussin toiseen kahteen ja päästin vartiksi vihreälle.
Voi kun toinen nautti.
Jos loppuvkosta uskaltaisi jo antaa olla sen puolituntia.
Tarhassa ei halunnut heinään koskea. Kaiveli kaikkia vanhoja kakkaheiniä syöttökaukalon alta. En tiedä, olisiko sitten tuo heinä pölissyt liikaa. Silloinhan se ei siihen koske.