IRC-Galleria

Tallille vasta vähän ennen kuutta. 20 min taluttelua kentällä. Oli kovis.
Veksi tuli ulos kaapista ja kihlasi ruuna kaverinsa. Juhlan kunniaksi pistivät päreiksi yhden loimen.

..emäntä töissä myöhään mutta vaihteeksi iloisena kun sai NAISPUOLISEN TYÖKAVERIN!!!Jihaa - toinen pahansisuinen keski-ikäinen täti jonka aloituslause loppui sanoihin ...laitetaan noi äijät kuriin ja nuhteeseen. Asiaa.

Re: Jos laatisit Rehellisen myynti-ilmon hevosestasi..
Lähettäjä: toto
Päivämäärä: 17.11.08 21:30:45

Kiltti, kaunis ja erittäin sympaattinen liinakkoruuna.
Ei pure, ei potki. Hyvä rehunkäyttäjä.
Voi tarhata yksin, kaksin tai vaikka kolmin.
Maastossa melko varma; voi kyllä ryöstää, tehdä ukareita tai kyttäillä. Nopeat liikkeet tukevaksi hevoseksi.
Osaamistaso helppo Ö, tosin hevosella ei voi ratsastaa.
Jaloissa parantumatonta vikaa. Vatsakaan ei priima. Sensijaan ei kärsi kesäihottumasta, luonteenheikkoudesta ja omaa kengittäjän mukaan etelä-Suomen parhaat kaviot.
Aikuiselle satunnaiseen ajokäyttöön (voi ryöstää) ja lelliteltäväksi,miel. tammavaltaiseen talliin (pitää erityisesti tummanruunikoista ja mustista).
Yleisön pyynnöstä lisäys; myös ruunat käy. Tykkää antaa kielareita varsinkin läsipäisille ruunille.

Myydään omistajan vatsahaavan vuoksi vuoden klinikkakulujen hinnalla.

kuin eilen. Ehdittiin melkein sateen alta kotiin. Sitten sitä iloa taas saatiinkin koko pvä.
Veksin pötsi edelleen sekaisin. Kokeillaan nyt Tehobacktia ja heinän liottamista.
Alpakat on ihahhahnia.

ropisee ja me kävellään nallekarhun kanssa metsässä. Se on kivaa. Kaveritkin olivat mukana. Normisetti isomäki-papukaijalaako-harmaatalo-kolmekiveä-kotiin eli n. 1,15 h.
Maha oli vielä löysällä.
Omapaksunallekarhu on vain niin maailman sympaattisen ja halittavin heppa.

Voi kun ei oisi hiekkahommeleita. Oli kyllä ihan normaali itsensä muuten, ja heinä tuntui maistuvan.
Vähän juoksutettiin ja käveltiin varmuuden vuoksi mäki pariin kertaan.

Kun oli surkeaa kun käytävät oli täynnä itkeviä tätejä. Teki ihan pahaa kävellä villasukissa kahvimuki kädessä ohi, kun toiset leimas ittensä ulos viimestä kertaa.
Ja kelekele kun se yksi , ja toistaiseksi ainut, laiska ja saamaton miespuolinen kolleega sai mut taas raivostumaan.
Miten vaikeaa voi olla soittaa ja järkätä lava rautaa Muuramesta Joensuuhun? Tai miten vaikeaa on kuukelittaa Haapajärven tehtaan nro, soittaa ja pyytää yhdistämään logistiikkaan? Miten vaikeaa voi olla tajuta, että jollei tuote ole kiinnitetty tiettyyn varastoon, ei sitä sen saldoilta löydy. Miten vaikeaa voi olla tehdä muistiinpanoja, jotta muistaisi viikonkin kuluttua mitä on sovittu. Miten vaikeaa voi olla tehdä ylipäätään yhtään mitään palkkansa eteen?
Mä en enää kestä päivääkään se pullamössön kanssa.
Toivottavasti maanantaina meildän vahvuuteen tulisi pari kiukkuista keski-ikäistä akkaa lisää ja saataisiin sitten hommia tehdyksikin.

Leikittiin ensin vähän ohjasajoa, mutta ei se tänään oikein natsannut, paitsi peruuttaminen. Käveltiin sitten vain reilu puoltuntia kentällä. Tehtiin paljon peruuttamista ja vähän pujottelua ja lätäkköäkin kahlattiin. Veksi vähän jänskätti kun valot paukkuivat.
Polvi oli aika turvoksissa ja heppa muutenkin vähän vaisu.
Hoideltiin ja seurusteltiin sitten vielä tovi.

..muka eläinrakkaita ihmisiä tässä maailmassa voi olla!!
Onneksi V:llä on hyvä koti ja voi luottaa siihen, että mitä sovitaan, se pidetään.

Vekkuli liikkui tänään nyörissä M:n toimesta mun kökkiessä töissä. Mahtifiilikset, yt:den päätöskokous ja 10 % porukasta tulee saamaan torstaina kenkää. Tod.näk ei koske logistiikkaa, mutta kukaan ei sitä satavarmasti pysty ennen ylihuomista kertomaan.

Käytiin hakemassa Pallero alias Dank emäntineen heidän tallilta kymmenen aikaan. Suunnattiin sitten poispäin kotomaisemista ja jatkettiin siltapeltotietä. Sitä ei menty kuitenkaan kuin se, että ennen siltaa käännyttiiin takaisin. Siellä on niin jyrkkä mäki, ettei Veikko olisi sitä alas päässyt kompuroimatta.
Palleron piti toimia taas EA-yksikkönä (takki ja vilkkuvalo varusteina), mutta Veksillä oli taas uusissa maisemissa niin meno päällä, ettei toinen ehtinyt missään vaiheessa kärkijoukoksi. Veikko veti korvat tanassa ihan onnellisena, kun oli vähän taas vaihtelua.
Takaisin tullessa mentiin pahastapaikasta yli (Pallero avitti näyttämällä edessä miten se mennään sivuttain) ja sitten metsän läpi harmaan talon ohi kotia kohti.
Paltsu lähti sitten siitä omille teilleen. Meidän piti mennä suoraan kotiin, mutta damn, hiekkatietä kunnostettiin ja jouduttiin pyörimään puskissa vielä puol tuntia, ennenkuin tiekarhu luovutti ja päästiin lähtemään.
Kotona oli poika niin tyytyväisen oloinen. Hoidettiin heppanen ja sitten päiväheinille tarhaan.
Kaikkineen aikaa meni 2,5 h.

Mä olen kumisaapaskävelyn maailmanennätysnainen.