IRC-Galleria

Oli taas kamalan harmaa ja sateinen päivä. Kai ne ihanat lumiset talvet on tosiaan nyt menneisyyttä.
Käytiin vekkulin kanssa reilun tunnin metsäkävelyllä. Oli ensin aika liima, mutta heti kun päästiin metsään, meno virkistyi. Voi että se tykkää siellä kulkea. Käytiin muutama uusi polkukin tutkimassa.
Sitten kokeiltiin sitä hyshysjuttua. Toimi ok.
Veikko sai ihanan joululahjan, kun julia ja pädä toivat hepan herkkulautasen veksille kortin kanssa. Se avataan vasta jouluaattona. Vein kotiin, ettei pääse kurkistelmaan sinne etukäteen.
Vähän on totuttelemista kun talli nyt täynnä...

Ai niin, joulusiivot tehty. Ihanaa..

Laskuttajatätien kanssa tapeltu, keskusvarastoa täytetty kattoparruja myöten, tuotepäälliköt pistetty kuriin ja nuhteeseen, kengittäjä joululahjottu, hevonen melkein unohdettu.
Alkaa olla tääkin viikko pulkassa. Normisettiä.

se vaan meillä pukkaa. Ainakin kakskeetminuuttia kävelyä kenttää ympäri. Ja jos hevoiselta kysytään, niin siinä oli kakseetminuuttia liikaa. Täytyy vissiin lisätä kauraa tahi pääsee humma laihtumaan. Ei tuollaista reenimäärää ihan heinäpohjalta jaksa vetää (tää siis hevoisen mielipide). Heheh..

Häntäpyykillä käytiin vaikka se oli veen mielestä täysin turhaa. Kyllähän Nikke rakastaa vaikka häntä olisi paskainenkin.
Ihahhahhaa, histamiini..

Siinä kolme hienoa artistia. Viikka toki ylitse muiden.

Veksin kanssa käytiin reilun tunnin köpötys metsässä. Taas karseat tilsat. Kolme kertaa hakkasin niitä irti ikenet verillä. Oli kyllä reipas poika ja kovasti taas metsästä innoissaan. Nautti, kun sai kuopia lumen alta sammalia ja kanervia.

Tallilla oli tänään avajaiset ja porukkaa oli paljon.

Illalla käytiin katsomassa iidolssin finaalia. Oli tosi jännä seurata, miten tuollaista live tv-lähetystä tehdään.
Telkussa Anna on kuullostanut ylivoimaiselta, mutta nyt livenä Koop oli tositosi hyvä. Tosin sillä on ihan karsea musiikkimaku. Jämähtänyt jonnekin kasarivuosiin. Mutta ääni on tosiaan paljon parempi, kuin mitä telkassa.

Nuo pohjalliset kerää hirveät tilsat. Varmaan pakko pyytää kenkäämään seuraavan kerran ilman niitä ja vaihtaa tilsakumit. Muuten ei paljon ole metsään menemistä. Tänäänkin kaks kertaa joudin kaivelemaan ne 20 sentin kököt veks.
Käytiin rapee kolmen vartin köpöskely vähän kanervia ja havuja katselemassa. Veksillä oli vauhtia kyllä vähän liikaakin. Peljästyi ja säpsyi josvaikkajotamitäkoskakun.
Oli kyllä selkeästi tyytyväinen kun pääsi taas metsään.

Veksi oli ekaa kertaa ihan tohkeissaan liinassa juoksemisesta. Sekin kelpasi, kun ei muutakaan liikuntaa juuri ole tarjolla. Ravi-laukka-pukki-laukka-pukki-ravi ptruuptruuptruu polle. Ja kauhea pärinä ja puhina kun oli niin kiva päästä välillä vähän juoksemaan.
67 kiloa narun päässä meinasi pariin otteeseen lähteä maatakiertävälle radalle.
Oli se hieno, oli se.

Veikolle en halunnut kertoa, ettei sen mieli järkkyisi.
Oli taas niin pladikovajätkä jota ei voi ämmät vähempää kiinnostaa.

Pikkupakkasta. Kun vielä tulis lunta, niin ei tarttis pelätä liukkaita teitä. En uskalla niille Veksin kanssa nyt lähteä. Saatiin aikaan kolme varttia kevyttä kävelyä tallin ympäristössä. Energiaa ainakin olisi ollut vaikka vähän raikkaampaankin menoon.
Voi kun olisi merkki siitä, että kivut alkaa hellittää.

Ihana ilma mutta tiet oli ihan kamalan liukkaita. Vaidoin 8 hokkia ja käytiin kävelemässä palikkapolulla, vähän metsässä ja sillä yhdellä pellolla, jossa käynti ei toivottavasti ole nono juttu.
Veikko sai eihevosihmis-vieraitakin jotka toi ruisleivän tuliaisina.