IRC-Galleria

Tänään alkoi syksy. Nyt on sopivan melankolinen, toivoton ja itkuinen tunnelma (eli vituttaa). mä kuuntelen juuri loppuneen kesän musiikkia. Erityisesti Keane kuului kesään. Laulu He Used to Be a Lovely Boy, josta tulee mieleen jotkut aika oudot jutut mitä kesällä tapahtui, varsinkin se ihana päivä kun olin vahtimassa erästä tuttujen koiraa yksin ja kaikki tuntui niin ihanalta (se koirajuttu ei liittynyt mihinkään, satuinpahan vaan olemaan siellä sinä päivänä). Ja Broken Toy vie siihen hetkeen, kun olin protumiitissä Helsingissä. Hamburg Song soi Skotlannin pitkillä junamatkoilla. She Has No Time soi silloin kun tuntui, että tämä olikin tässä. Niihi aikoihin kuuntelin myös Fall Out Boyn Thnks Fr Th Mmrs'ia ja olin vihaisempi kuin varmaan koskaan. Ja sitten kun alkoi koulu, kuuntelin Corinne Bailey Rae'ta. Seasons Change lohdutti hirveästi. Ja niin se tekee edelleen. Carpark North palasi. Kuuntelin sitä tasan vuosi sitten, koulun alussa, ja nyt on tosi nostalgista kuunnella sitä. Kaikki ne biisit, erityisesti Berlin ja Best Day. Ja Heart of Me. Sitten kuuntelin Queenia vähän, ehkä se tulee kohta taas oikeasti. Ja sitten tietenkin elokuun viimeisien päivien hitti, XL5:n Kaunis peto :D.
Nämä jutut kuului kaikki oikeastaan loppukesään, mutta sitä edeltävä aika ei näin jälkeenpäin herätä suuria tunteita niinkään, siis jos musiikista puhutaan. Ja miettikää, vaikka Ilosaari kuului tohon jälkimmäiseen ajanjaksoon, sieltä ei tarttunut mitään mukaan. Se kyllä harmittaa.

Ei mun tästä pitänyt alunperin kirjoittaa...

Löysin lehdestä täydellisen mekon. Sanottiin vaan, et se on peräisin Lontoosta. Jossa olin itse juuri äskettäin. Äiti tunsi vielä tarpeelliseksi mainita, että hypisteli sellaista jossain kaupassa sillä matkalla. Ja että niitä mekkoja sai myös mun lempiväreissä. Niin että kiitos.

Tänään kouluhommia. Tuleekohan tästä mitään?