Istuttiin Hannan kanssa rannalla tuossa perjantaina,
Oli todella kaunis ja lämmin kesäpäivä.
Ja kuinka ollakkaan, siinä pörräsi yksi todella vittumainen paarma.
Vähän väliä istahdellen päähän, kädelle ja millon mihinkin.
Ei sillä mitään pahaa ollut kai mielessä,
nälkähän sillä vain taisi olla.
Huidottiin sitä kuitenkin kuin viimeistä päivää,
tai no minä huidoin ja Hanna istui tyynesti ilman elettäkään.
Sitten se istahti siihen laiturille,
ihan minun viereen
kai paistattelemaan päivää, ehkä etsien ystävää vanhoille yksinäisille päiville tai jotain.
Kuitenkin se siinä rauhassa kökötti kunnes
ajatus suorastaan tunki mieleeni; tupakka-aski.. Missä se on.
Etsin laukustani askin jossa oli onneksi enää yksi tupakka,
lausuin viimeiset sanat tälle pienelle kurjalle luojan luomukselle,
se meni kutakuinkin näin: "KUOLE PASKA!" (kaunista, eikö totta)
ja NAPS!
Paarma jäi siihen paikkaan ja minusta tuntuu
että se on vieläkin osa sitä laituria. (haikea huokaus)
Siinä sytyttelin askin viimeistä tupakkaa, kuin jonkinlaisena eleenä paarman muistolle.
Hanna sitten hetken hiljaisuuden jälkeen tokaisi viileästi:
"Tupakka tappaa"
Ottakaa opiksenne.
Sillä tupakka todella voi tappaa.