IRC-Galleria

I could scream at the altar of a church, with a crucifix stuck deep up my asshole, that I fuck Jesus Christ hard through the hand holes and cream on his crown of thorns, and I will never hit the level of blasphemy that's required for someone to pray to god for their family's pet dog to return home. The idea that someone can claim that they know there's a god because they feel it, because they trust a book that they were raised with, because they had an epiphany, and then ask this god to change its mind about its plan for the universe is arrogant. Once you say you have the answer to everything, but you can't prove it to anyone else, I don't think you can accuse anyone else of being arrogant. I think you are the king of kings of the arrogant assholes.

This is a story of how the past always catches up with you. You may run; but you may not hide! The past returns from four flanks; and through the median connector; kindling back to flames every stick of yore; even the decaying bones of a past unreconciled...



"By those who extract with violence;
And those who remove with ease;
And those who glide as if swimming;
And those who race each other in a race;
And those who arrange each matter...

"On the Day the blast will convulse this creation,
There will follow it a subsequent blast.
Hearts, that Day, will tremble, their eyes humbled.
They are saying, "Will we indeed be returned to our former state?
Even if we should be decayed bones?""

— Surat An-Nāzi`āt ("Those who drag forth") - سورة النازعات

— http://quran.com/79

18.07.2012 20:22 <sorin> Mä täs just mietin, et jos hyväksyisin jeesuksen, niin pitäskö mun tuomita homot pahantekijöinä? Koska ei siinä ole mitään pahaa, enkä mä voi hyväksyä sitä, että syyttömiä tuomitaan.</sorin>

18.07.2012 22:04 <eeva-> @Sorin: Mielestäni raamattu opettaa ettei ihminen ole mikään toista ihmistä tuomitsemaan.</eeva->

18.07.2012 22:10 <sorin> Mut jos raamatussa kerran sanotaan että se on väärin. Yms kaikkee muuta mitä siellä sanotaan et on väärin. Niin sillonhan munki pitäs alkaa ajattelemaan et ne on väärin. Mut miten voin ajatella et jokin on väärin joka ei musta ole?</sorin>

18.07.2012 22:14 <eeva-> Ei nykymaailmassa mun mielestä pitäis katsoa raamattua niin mustavalkosesti. Eikä se ole mun mielestä uskon edellytys, että kokee itsekin sisäisesti jonkun jutun väärästi. Eikö tärkein ole vain oma usko Jumalaan. Isä Poika Pyhä Henki. Eihän siinä muuta tarvitse?</eeva->

18.07.2012 22:18 <sorin> Jos raamattuu vois lukee ennemminkin aikalaistensa sävyttämänä ku totuuden torvena niin mun suhtautuminen kyllä muuttuis heti.</sorin>

18.07.2012 22:19 <eeva-> Jokainen tulkitsee raamatun omalla tavallaan :)</eeva->

18.07.2012 22:22 <sorin> Kuulostaa hyvält :) mut veikkaan et hartzilla ja trilidiumilla on eriävä sanansa sanottavana x)</sorin>

18.07.2012 22:26 <eeva-> Uskossa oleminen ei ole sitä, että pitäisi pitää absoluuttisena totuutena sitä mitä valtaväestö on totuudeksi päättänyt. On niin monta mielipidettä kuin ihmistäkin. Mutta jos oikeasti ajattelee niin uskossa tärkein asia on usko Jumalaan, Poikaan ja Pyhään Henkeen. Se oma yhteys Jumalan välillä on tärkein. Kukaan ei ole toiselle sanomaan, että sä et usko. Ei tarvitse ripittäytyä, kuulua kirkkoon, antaa rahojaan tai mitään muutakaan uskoakseen. Edes raamatun läpilukeminen ei ole pakollista voidakseen sanoa, että olen uskossa. (tosi moni himouskovainen ei ole edes koko raamattua ikinä läpilukenut)</eeva->

18.07.2012 22:33 <sorin> Eli uskoakseen riittää oma sisäinen usko? Mihin kellään ei ole sanomista ja se on pelkästään sinun ja jumalan välinen asia?</sorin>

18.07.2012 22:35 <eeva-> Juuri näin :)</eeva->

18.07.2012 22:37 <sorin> kuulostaa hyvältä :) mut taidetaan jäädä vähemmistöks</sorin>

18.07.2012 22:39 <eeva-> Se on jokaisen oma henkilökohtainen asia. Ei ketään voi uskoon pakottaa. Sitten kun tulee uskoon niin tulee. Sen huomaa/ tuntee kyllä. Mikään väkisin uskominen - siksi koska muutkin ei ole kauhean hyvä peruste uskoa. Se usko kumpuaa sisältä kun on Jumalan vastaanottanut :)</eeva->

Tapasin tänään neljä nuorta neitiä jotka halusivat kertoa mulle Jeesuksen sanaa ja saada mun uskoni Jeesukseen heräämään. Kävimme siinä sitten väittelyä heidän uskontonsa(uuden testamentin kristillinen usko) ja oman uskoni(buddhalaisuus) välillä.

Sain kuitenkin rukouksen puolestani näiltä nuorilta naisilta, joskin pyyteettömän ja aidon rukouksen esitti mielestäni heistä vain yksi(ehkä jopa kaksi). Tämä naisneitokainen joka rukoili puolestani pyyteettömästi tarjosi oikeasi älyllistä vuorovaikutusta uskontojemme välillä ja pyysi minua kirjoittamaan hänelle sähköpostia tuntemuksistani.

Julkaisen sähköpostini täällä, tässä ja nyt:

Oli ihan mahtavan upea keskustella kanssasi uskonnoistamme tänään
asematunnelissa.

En tuntenut saavani samanlaista vastavuoroisuutta niistä muista
seurassasi olleista tytöistä. Tuntui siltä kuin he koittaisivat
väkisin puollustaa omaa uskoaan minun uskoani vastaan. Sinulta taas
sain ihan mahtavaa vuorovaikutusta aikaan. Keskustelusi avasi minulle
uutta näkemystä niin omaani kuin myös sinun uskontoasi kohtaan. Oli
kyllä erittäin tärkeää, että satuin tapaamaan teidät, en koskaan ole
pitänyt omaa uskoani kovinkaan vahvana itselleni, vaan lähinnä
neuvoina joita noudatan eläessäni saadakseni mahdollisimman hyvää
karmaa, ja karmaa tärkeämpää on luoda hyvää oloa muille ihmisille, ja
saadessani muille ihmisille hyvän mielen, tulee se hyvä mieli
moninkertaisena itselleni takaisin.

Eräs syistä minkätakia uskontosi tuntuu minulle vieraalta on sen
tuomitsevuus. Vaikka Jumala voisikin olla tuomitseva ihmisten
syntisyyden, en silti näe että yksikään ihminen on oikeutettu
kertomaan Jumalan tuomitsevuudesta syntejä kohtaan, sillä Jumalan
tuomitsevuudesta kertoo ainoastaan muiden ihmisten subjektiivisen
kokemuksen luoma mielikuva joka on tallennettu raamattuun.

Koen buddhalaisuuden paljon lähemmäksi sieluni hyvinvointia, sillä
buddhalaisuus ei tuomitse ihmisen tekoja, eikä edellytä uskomista
Jeesukseen tai Jumalaan, jotta ihminen voisi vapautua kärsimyksestä.
Uskon että syntisyys on juuri se mikä luo ihmisille kärsimystä.
Buddhalaisuus tarjoaa näkökulman jossa ihmisen on mahdollista päästä
yli kärsimyksestä luottamatta yliluonnolliseen. Muutos lähtee
ihmisestä itsestään. En usko, että Jumalalle tai Jeesukselle
antautuminen on tärkeää muutokselle joka poistaa kärsimyksen ja
syntisyyden. Muutos lähtee kuitenkin loppujenlopuksi ihmisestä
itsestään, oli sitten kyseessä buddhalaisiin opetuksiin uskominen tai
Jumalalle ja Jeesukselle antautuminen.

Tämä myös luo enemmän haastetta paranemisen tielle, ja mielestäni luo
aidomman paranemisen, sillä kun aidosti oikeasti muutat itsesi ilman
luottamista Jumalaan tai Jeesukseen olet täysin omillasi. Omassa
mielessäsi syntyvä muutos antaa myös eväät selviytyä tilanteista jotka
vaativat Raamatun oppeja vastaan toimivia tekoja, säilyttäen
mielenvakauden.

Arvostan kuitenkin vakaata uskoanne. Uskon myös, että mikä ikinä
tahansa onkaan ihmisen vapauttava kärsimyksestä, on ihmiselle hyväksi.
En kuitenkaan usko, että olen harhateillä eläessäni
buddhalaisuudessa. Elän puhtaasti sydämmestäni rakastaen ihmisiä
riippumatta heidän lähtökohdistaan tai uskomuksistaan, minä en
tuomitse yhtäkään ihmistä, sillä uskon jokaisessa ihmisessä olevan
mahdollisuus muutokseen. Oma suositukseni muutoksen lähteiksi on
buddhalaisuus. Mikäli joku kuitenkin taipuu kristinuskon(tai minkä
tahansa uskon) kautta parempaan, tuskattomaan, kivuttomaan,
synnittömään, rakkauden heijastamaan, nautittavaan elämään, on se
ihmiselle hyväksi.

Itse kuitenkin koen buddhalaisuuden omakseni, sillä en vain kykene
uskomaan yliluonnolliseen.

Toivottavasti tekstini herätti sinussa positiivisia ajatuksia. Olen
Helsingissä 31.5 asti, jos sinua kiinnostaa tavata vielä, niin se
olisi erittäin kiva juttu, kanssasi oli helppo keskustella älyllisesti
uskontojemme eroavista, sekä yhdistävistä tekijöistä.

Kiitos tuhannesti rukouksestanne, tiedän että ainakin sinä rukoilit
vilpittömästi puolestani. Rukous myös toi tosi hyvän mielen itselleni.

Iloisin terveisin,
Jesse :-)

Jumalaa ei häiritse homoseksuaalisuus lainkaan, siitä näppäränä näyttönä vaikka tämä liskolaji, jossa ei esiinny koiraita lainkaan.

Eli taisi arkkiin nousta lesbopari, kun pikkusieluinen jumala tappoi 99% maailmasta tulvalla.

Minun on vaikea ymmärtää logiikkaa ateistien Jeesus-fanituksessa.

Ymmärrän toki miksi kristitty palvoo Jeesusta, mutta ateistin maailmankatsomukseen sisältyy käsitys, jonka mukaan Jeesus oli tavallinen kuolevainen. Jeesuksesta kuitenkin tekee - tai tekisi - palvomisen arvoisen ainoastaan hänen jumaluutensa, koska tavallisena kuolevaisena Jeesus oli välttämättä joko valehtelija, tai hullu - mahdollisesti molempia. Tavallisen kuolevaisen lausumana käsky rakastaa häntä itseä enemmän kuin omia perheenjäseniä tai omaa itseään, ikuisen kärsimyksen uhalla, saa myös vähän erilaisen merkityksen.

Jeesuksella oli nykyiseen yhteiskunaan sovellettavissa olevia moraalisia oppeja, mutta maallisen ihmisen elämässä käytettävistä opetkuksista yksikään hyödyllinen opetus ei tainnut olla alunperin Jeesuksen keksimä, vaan Uuden Testamentin hyvä materiaali lainattiin vain aikaisemmilta filosofeilta.

Kultainen sääntö, marttyyriys, oikeudenmukaisuus, antimaterialismi ja moraalin arvostus löytyvät kaikki esimerkiksi Sokrateen opetuksista, noin 400 vuotta ennen Jeesusta. Näiden lisäksi Sokrates puolusti voimakkaasti myös sananvapautta, toisin kuin Jeesus.

Sokrates ei myöskään uhkaillut ihmisiä ikuisella kärsimyksellä.

Tuntuu vaan, että yhä useammin nykyään törmää ihmisiin, jotka ovat modernisti ateisteja, mutta fanittavat Jeesusta, koska se oli niin siisti jäbä, vaikkei ollutkaan Jumalan poika.

Ei tullut isorokkoa. Suomalainen lääketiede on vaan kovempi, kuin jumala.

ihan oikeesti tää meidä koulu on perseestä :DDDDDDDDDDDDDDDDDDD



en valmistu ikinä



graduate unemployment = suomexi = tutkinnon suorittaneiden korkea työttömyysaste




EN OSAA KÄÄNTÄÄ MITÄÄ ENGLANNIN NUORISOKULTTUURIA SUOMEKS JUMALAUTA

Kärsimyksen ajat ovat edessä! Katukaa ja kääntykää Jeesuksen puoleen! Maailman synnytystuskat ovat käynnissä! Tuomio on tulossa!

Ei vaiskaan. Mutta sain junassa jehovien jeesus lapun, jossa kärsimys selitetään mm. sillä että lopun ajat ovat alkaneet. Monet uskovaiset ja nuoret näkyvät uskovan helposti siihen, että maailma on menossa päin helvettiä. Nimekäs herätysliikeläinen David Wilkerson ennusti jo 70 luvulla että "tämä sukupolvi saa kokea lopunajat".

Minua tosin ihmetyttää mistä tämä käsitys on peräisin, että maailmassa menee nyt jotenkin poikkeuksellisen huonosti. Kiina ja Intia vaurastuu niin että humisee. Ruokaa tuotetaan yli 6 miljardin ihmisen tarpeen. Monissa maissa saa yöllä kävellä kadulla ilman että tarvitsee pelätä heti ryöstetyksi/raiskatuksi/tapetuksi tulemista. Hallitsijat eivät useimmiten voikkaan enää tehä niinkun huvittaa. Ei edes Neuvostoliittoa tarvitse pelätä. On vaan joku rupunen puska terroristi järjestö, jonka pelottavin saavutus oli kaapata matkustajakone. Nyt pelätään pikkupommeja, ennen odotettiin ydinsotaa. Tulivuoren purkaukset nielivät kaupunkeja. Nykyään katastrofeja osataan ennustaa ja minimoida vahinkoja.

Ehkä tämä ennätyksellisen uskonvapaa maailma on niin ahdistava, että uskovaiset odottavat tuomionpäivää kuin kuuta nousevaa ja yrittävät epätoivoisesti löytää merkkejä siitä. Nykyäänhän saa olla erimieltä kirkon kanssa ja homoillakin on avio-oikeus. Telkkarissa on liikaa seksiä ja ihmiset harrastavat syntiä. Hyihyi.

Uskonto kukoistaa parhaiten silloin kun on tosi ankeaa ja elämä on epävarmaa, kuten jos puhkeaa rutto tai sota. Silloin helposti turvaudutaan jumalaan, kun ei muutakaan voida. Nyt kun voidaan liian hyvin, niin ihmiset alkavat vieraantua kirkosta. Selkeästi Saatanan tekosia, joka vihaa ihmisiä, joten tuomiopäivän on oltava edessä.

R.I.P David 19.5.1931 - 27.4.2011

Tutustuin alkukesästä uskovaiseen tyttöön. Hän puhui minulle Jumalasta, Jeesuksesta ja kaikesta muusta. Tottakai minäkin, jos on olemassa niin suuri voima ja totuus, tahdon sen elämääni. Avasin sydämeni ja rukoilin johdatusta. Mutta jos on Jumala, joka vastaa rukouksiin, niin minua on johdatettu yllättävään suuntaan.

Tuntuu siltä kuin kaikki tämä uusi mitä olen kokenut, on väärin ja minun pitäisi palata takaisin siihen aikaan, jolloin en rukoillut, ja puhuin uskovaisia vastaan. Tarkoitan siis sillä sitä ulkokultaisuutta, jota monet kristityt korostavat. Sekä sitä, miten asioita oikeasti tulisi ajatella järjen kautta.

Ulkokultaisuudella tarkoitan sitä, miten papit puhuvat jumalasta ja jeesuksen sydämeen ottamisesta. Riittää kun uskot jeesukseen ja saat iänkaikkisen elämän. Väliäkö sillä mitä se oikeasti tarkottaa. Saahan siitä hyvän statussymbolin, kun voi kokea olevansa parempi ihminen ja kerskailla muille, kuinka on löytänyt totuuden. Tämä tuntuu olevan monen uskovaisen keskeinen ajatus.

Raamatussa on kuitenkin paljon hyvää asiaa. Jeesus on hyvä moraalinen opettaja. Esikuva, johon tulisi pyrkiä. Sillä onhan todella niin, että niin hyvä kuin pahakin kiertää maailmassa. Maailman pahuus syntyy pahasta olosta, joka taas luo uutta pahaa oloa. Jeesuksen sydämeen ottaminen siis tarkoittaa näiden ajatusten sisäistämistä. Se on muutakin kuin tyhjiä sanoja. Tärkeää ei ole se kuinka monelle sanoo ottaneensa Jeesuksen sydämeen, vaan tärkeää on se, että oikeasti tekee niin.

Raamattu opettaa meille hyväksyntää. Jeesus meni myös yhteiskunnan kaikkein syrjäytyneimpien luo ja sanoi, että te olette yhtä hyviä kuin muutkin. Älkäämme siis antako ylpeyden hallita meitä, vaan syleilkäämme myös kaikkein alhaisimpia. Tuomitseminen ei ole tehtävämme. Minäkin olen tuominnut niitä, jotka mielestäni ällöttävästi ja tyhmästi eläneet.

Myös se joka on himojensa orja, loukkaa lopulta niin itseään kuin läheisiään. Älkäämme siis antako haluillemme valtaa, silloin kun tiedämme ettei se lopulta tee meitä onnelliseksi. Tämä vaatii suurta itsetuntemusta ja tutkiskelua. Tietämätön voi olla itse itsensä pahin vihollinen. Minäkin olen seksiriippuvainen.

Se, joka ahnehtii liikaa, ei tule löytämään lopulta onneaan, vaan löytää itsensä turhuuksien ympäröimänä. Se, jolla on liikaa, valuttaa sydäntään materiaan ja saattaa unohtaa, mikä on se perimmäinen kaipuu. Minäkin olen täyttänyt aukon sisälläni uusilla peleillä ja elokuvilla.

Kun vihaa, niin se viha hukuttaa. Vihaisena ei jaksa elää, vaan se kuluttaa voimat ja vie ajatukset. Se voi johtaa tekoihin, joita katuu koko lopun elämää. Se saastuttaa ihmisen sisältäpäin ja leviää helposti myös muihin. Minäkin olen tahtonut tappaa viattoman, vain koska olen ollut niin vihainen.

Älkäämme olko kateellisia, sillä silloin katsomme vain muita, emmekä huomaa mitä itsellämme on. Jokainen on yksilö ja löytää oman onnen omista asioista. Katsotaan ympärillemme ja nähdään, miten paljon meitä on siunattu. Täyttäkäämme se sisäinen kaipuu, joka sydäntämme riivaa. Sitä ei löydy kadehtimalla sitä, mitä toisella on. Minäkin olen niin paljon kadehtinut sitä kuinka muut ovat uskaltaneet elää omana itsenään, miksen minä ole niin itse tehnyt?

Tämä kaikki kumpuaa sisältä, eikä millään sanoilla saa sitä aikaiseksi. Rukouksilla ei saa mitään aikaseksi. On sanottu, että Jumala näkee kaiken ja tietää kaiken. On sanottu, että Jumala kuulee rukoukset ennen kuin niitä lausutaan. On sanottu, että Jumala antaa enemmän kuin pyydetään. Älkäämme siis pyytäkö sitä mitä meillä jo on. Kaikki välineet on jo annettu. Avatkaamme silmämme ja katsokaamme, mitä kaikkea meillä jo on. Olkaamme kiitollisia.

Jos siis Jumala on, joka vastaa rukouksiin. Jos on Jumala, joka johdattaa sitä joka pyytää. Sanoma kuuluu seuraavasti: Nenät ylös sieltä kirjoista ja eläkää. Älkää hokeko turhaan herran nimeä, vaan ajatelkaa itse, kuinka maailmasta voisi tehdä paremman paikan. Ehkä silloin saamme joskus elää paratiisissa.