IRC-Galleria

-

Hiekka on valkoista,
lämmintä varpaissani,
hymyilen hiljaa
turkoosille merelle,
aalloille vaahtopäineen.
Kielletty ranta,
uusi ja tutkimaton.
Astelen keveästi,
en halua särkeä
tunnelmaa,
en jäädä kiinni,
enkä lähteä.
Haaveiden ranta.
Tunnen sinut tuulessa,
huulillani,
ihollani.
Kahlaan veteen,
ylläni tummat pilvet,
on aika matkata
horisontin taa.
Kipuan veneeseen,
puiseen, kiikkerään,
olen yksin ja heikko.
Kastan airon veteen,
turkoosi vaihtuu
synkeämpiin sävyihin,
vesi on tumma varjo.
Soudan vaivalloisesti,
aallot iskevät
veneeseeni,
tuuli sekoittaa
hiukseni.
Näen jo kallion,
uhkaavan,
erottamassa
rantoja toisistaan.
Rannat,
kuin yö ja päivä!
Ja minä olen seikkailija,
levoton nainen,
kierrän kaikki rannat
kuulumatta niille.
Aallot paiskovat purttani,
tyrskyt hajoavat
merestä pistäviin kiviin.
Melkein murskaannun,
vaikerran pelosta
ja yksinäisyydestä
heittelehtiessäni kuohuissa.
Kuin ihme se ois,
ohitan kalliot,
merivesi pirskoo kasvoilleni.
Ja niin pauhu hiljenee,
aallot painavat päänsä,
kuulen lokin nauravan
pilkallisesti tummille pilville
- luulitte itsestänne liikaa.
Hytisten käännän katseeni
kallioista rantaan,
kauniiseen satamaan.
Lapsuuden muistot mielessäni
kyyneleet poskillani
ajelehdin turvaan.
Kaunis, turvallinen ranta!
Hiekka hyväilee
jalkateriäni,
kävelen rantaa edemmäs,
kauemmas aalloista,
pois seikkailuista.
Sydän rinnassa pamppaillen
uskon olevani kotona.
Tunnen hengityksesi ihollani,
kätesi hiuksissani,
harjaamassa suortuvia.
Niin olen turvassasi.

-

Eräänä yönä uneksin.. Ei vain katoa tämä uni minnekkään mielestäni..

-

Sydän pamppaillen,
xxx [maanikko]