Tänään oli sadepäivä ja istun koneella tekemässä koulujuttuja. Kerrankin tuntuu siltä, että viikonloppu ei lopu ennen kuin alkoikaan.. Olin perjantaina muumikeikalla, eikä pomo uskonut, että mä olin oikeesti rikki, kun ei ollut ollut töitä kuukauteen. Sitte kävin kylässä mun kummipojan luona. Voi että, ku viihdyn hyvin perheellisten kanssa, Jessekin oli käyny Juhan kanssa lenkillä niin me käydään sitte Marian kanssa Elixiassa.. :) Illalla ajoin koko elämäni hienointa autoa, BMW Z3:sta, ei ollut yhtään huonompi. Ennen en osannut missään tapauksessa edes kaivata mitään hienoa autoa, mutta jollakin tavalla toi auto kosketti mun sielua.
Lauantaina rempattiin seurakunnan lastenhuone ja keittiö ym, oli aivan tosi kivaa maalata maisemia seiniin!! En lukenut koko päivänä sivun sivua, mutta tärkeimmät asiat ensin.. Illalla olin Lauran kanssa ajelemassa, luultiin menneemme nuorteniltaan, mutta se olikin Israel-kokous. Siellä sitten istuttiin ku ei millään viitteny poieskaa lähtiä.. =) Löydettiin sitte vielä hyvät kemut, mä jäin pidemmäksi aikaa ja (arvatkaa vaan) nukahdin sohvalle pikkutunneilla. Mitä mulle on tapahtunut, apua? Laura on aivan kertakaikkisen käsittämättömän huippuseuralainen, voi huh huh. Mitä ihmettä sitte tapahtuu ku meistä jompi kumpi alkaa seurustella. Lotan kanssa onkin jo peli menetetty..
Ei voi kyllä muuta sanoa, kuin että onnellinen saa olla, että noin upeitten ihmisten kanssa saa olla ku meiä srk:laiset. Nyt voin ensimmäistä kertaa sanoa, että en kaipaa ruotsista tai livets ordista enää mitään. Siellä hukku massaan, eikä siellä ollut autoa. Kyllä se ottikin kauan, ihan puolitoista vuotta palata maan pinnalle, mutta nyt olen taas supisuomalainen ja äärettömän onnellinen siitä!