IRC-Galleria

Ydinsota Vuosi 2198.
Seikkailu Nico, Walter & Alex elämästä ydinsodan jälkeises elämäs.

Kiitoksia palautteesta.... tässä tarinassa tulette näkemään kauppiaan ja Pilot Peten.... ja uuden hahmon joka sekoittaa poikien päivät totaalisesti.... kuka hän on? mistä hän on eksynyt poikien alueelle...ja miksi kauppias ei kerro nimeään???

---

9. Marraskuuta 2198

Tere taas....törmäsimme ensimmäiseen säteilyDNA muutokses olleen mutantin ja annoimme sille nimeksi Wierdo....sopiva sille p******elle.

tänään en ole sil tuulel et kirjoittaisin paljon tähän päivyriin... joten lähdemme Walterin, Alexin kanssa Cafe Clouddiin. Kauppias ja Pilot Pete ...

katsoin ulos ikkunasta kun helikopteri laskeutui siilon päälle. Kaksi mustaa hahmoa laskeutui siilon päältä ja kävelivät kohti rakennustamme.

... näytettävästi saapuivat paikalle joten menemme Cafe Cloudiin viettämään taas aikaa.

~Nico

suljin kirjan ja jätin sen pöydälle. otin tupakin suuhuni ja sytytin sen.... raavein hieman päätäni ja kävelin alakertaan jossa Kauppias ja Pilot Pete olivat jo Walterin ja Alexin kanssa juttelemassa.

"Nico! tulithan sinä! eiköhän mennä Cafe Clouddiin?" Alex huusi minulle ja tumppasi oman tupakkinsa maahan.

"kyllähän sitä voitaisi mennä" vastasin ja tumppasin oman tupakkini maahan. "entäs Pete ja...." sanoin ja katsoin kauppiasta.

"Black" kauppias vastasi ja laski huppunsa päältä.

"BLACK!! VIIMEKSI NIMESI OLI MR. REX!!" Walter huusi yhtäkkiä samassa Alex nousi Walterin vieres huusi "TURPA KIINNI JA ENTÄ SITTEN" ja löi samalla Walteria turpaan.

"Hahaha okei Black hahaha" Walter naureskeli maassa.

"onko romu tankattu?" kysyin
"on se , ja tässä on avaimet" Alex sanoi ja nakkasi avaimet minulle

"eiköhän hypätä kyytin" sanoin kaikille ja nousimme jeeppiin ja lähdimme kohti Cafe Cloud.

katsoin pikaisesti Kauppias "Black" kohti, hän oli erittäin ränsistyneen näkönen ja näytti tarvitsevan unta ja kunnolla....hänen toinen silmänsä kohil oli silmä lappu ja hänen vasen käsi oli kokonaan vaihettu mekaaniseen käteen... näyttäis pärjäävän hyvin niin....

Pilot Pete taas näytti ihan hyvä kuntoselta.... osittain puhtaat vaatteet päällä ja huivi hulmusi tuulen mukaan....tosin hänen päässään olevat arvet on mietityttäny minua ja tietenkin hänen käytös....siis sillä tavalla että hän ei polta eikä juo jota ihmettelen hyvin paljon näinä aikoina.

pysähdyimme Cafe Cloudin eteen ja kävelimme sisään.

"mitä teille saisi olla?" kysyin kaikilta

"KALJAA!" Walter ja Alex huusi yhtä aikaa
"ei mitään minulle" sanoi "Black"
"jotain alkoholitonta jos mahdolista" sanoi Pete.

kävelin tiskin taakse ja otin hyllyltä pari , hieman lämpimän oloista kaljaa ja nakkasin Walterille ja Alexille. Petelle tosin nakkasin pullon Tonic Vesi juoman...jotta hän pääsisi kans "tunnelmaan"

otin itselleni lasiin viskiä ja istuunnuin tiskin taakse.

"Mites on mennyt Pete?" kysyin peteltä

"ihan hyvin, ei ole ollu ongelmia koska olen armeija tukikohdassa eli miinakenttiä ympärilläni" pete vastasi.

"ja missä päin tämä tukikohta on?" Alex kysyi

"Sektorilla A15G3, eli suunnilleen 350 mailia täältä" Pete sanoi ja otti hömpsyn pullosta ja yski koska ei ollu tottunu Tonic veteen.

naureskelimme hieman sitä ja walter sanoi "Black"lle " entäs sinä Black, mites sul on menny"

"Hyvin, aseita ja ammuksia löytyy aivan hirveästi joka paikasta" Black sanoi ja naureskeli.

"hyvä juttu" sanoin ja olin sytyttämäs tupakin kun takahuonees tippui jotain
nappasin pistoolin laukustani ja eräänlaisen tutkan jolla näin että takahuoneessa on liikettä.
laitoin tutkan laukkuuni ja osoitin pistoolillani takahuoneeseen johtavalle ovelle.

"Mitä Nico? eikai Wierdo???" Alex sanoi ja nappasi kiväärinsä pöydältä.

seisoin takahuoneen oven edessä ja pidin oven kahvasta kiinni ja katsoin olan yli taakseni jossa kaikki Blackia ja Peteä mukaan lukien olivat valmiina tulittaan jos on tarve.

Avasin äkkiä oven ja osoitin pistoolilla eteenpäin, samassa iso pyöreä musta esine osui naamaani ja kaikki pimeni...


hämärästi kuulin joitain sanoja ympäriltäni...


kuulin naisen äänen mutta en saanu selvää mitä he puhuivat....

korvissani humisi...


tajuni alkoi palata takaisin ja näin kun olimme pysähtyneet ja Alex nappasi minut ulos jeepistä ja taas pimeni...


näin taas hieman että minua raahattiin portaita alas....

sitten näin Auto-Med C12 koneen edessäni ja minut pistettiin pöydälle makuulleen ja näin että Alex huusi minulle jotain ja lätki hieman naamalleni..... koskin päätäni ja katsoin kättäni ja se oli veressä....
katsoin viereeni ja joku tuntematon hahmo näppäili Auto-Med C12 näppäimiä ja kun käänsin katseeni kattoon näin kun Auto-Med C12 koneen kiekot alkoivat liikkua ja menetin tajuntani....


kun palasin tajuihini näin naisen istumassa vieressäni ja näin himmeästi nimi lapun jossa luki "Angela"

"oletko kunnossa?" Angela kysyi
"olen, kait....mitä tapahtui?" kysyin

"anteeksi, luulin sinua mutantiksi ja löin paistin pannulla" Angela sanoi ja muuttui hieman punaiseksi kasvoiltaan
"ai jaa?" sanoin ja samassa päätäni alkoi hieman jomottaa...

"Walter! Alex! Nico heräsi" Angela huusi ja samassa ovi pamahti auki ja Alex tuli viereen huutaan
"V***U!! OLETKO KUNNOS?! OLIT AIVAN SAATANAN PAHASSA KUNNOSSA!! EI H*****TI!"

"NICO! ota tästä hömpsy!" Walter sanoi vieressä ja kaatoi samassa viskiä suuhuni.

"MITÄ V***UA!?" Alex huusi ja löi Walterin kumoon.

Angela katsoi Walteria ja naureskeli hieman ja samassa huomasin siteet hänen otsassaan ja katsoin hänen vaatetuksiaankin

"Olet lääkäri Angela?" sanoin käheällä äänellä kun olin saanu viskiä väärään kurkkuun.

"Hoitaja, tosin en muista mitään paitsi se että mikä olen ammatiltani ja nimeltäni" Angela sanoi.

"ai, muistiinmenetys?" Alex kysyi Angelalta

"kyllä, kait...en muista yhtään" Angela sanoi ja käveli kellarin seinän vieres olevan pedin luo ja kysyi
"Eikai haittaa jos asustelen täällä jotta muistini palaa?"

"ei minua ainakaan haittaa" Alex sanoi
"eikä minua" sanoin käheästi
"Kyllähän se onnistuu jos vähän ..." Walter sanoi ja samas Alex nappasi Walteria niskasta ja raahasi ovea kohti ja sanoi Walterille "Pidä sinä vaan suusi kiinni ja lue niitä sinun lehtiäsi".
"mutta ku.." Walter kerkesi aloittaa kunnes ovi meni kiinni perässä.

"katsotaan jossain vaihees sinulle kunnon paikka missä nukut" sanoin Angelalle...

oli hiljasta, vaivalloisesti nuosin hieman ja huomasin Angelan nukkumassa nurkassa olevassa pedissä

hymyilin hieman ja menin makuulleen.

"ihme että selviytyneitä on tällä alueella" ajattelin mielessäni...
samassa päänsärky kasvoi ja menetin tajuni

---

noniin.... mystinen uusi henkilö on Hoitaja Angela.
kertokaa palautetta uudesta tarinan käänteestä ja tähyilkää seuraavaa osaa :)