IRC-Galleria

Ydinsota Vuosi 2199 Lauantai 24.01.2009 22:47

Ydinsota Vuosi 2199.
Seikkailu Nico, Walter & Alex elämästä ydinsodan jälkeises elämäs.

Ja uusi Flash back


"Ja näin Dj Nico lopettaa illan täällä Rex.FM studiossa! ja Dj Robert jatkaa, se on näkemiin!"
sammutin kuulokkeitten mikin ja laitoin kuulokkeet pöydälle.

"ilta pulkassa taas?" robert kysyi.

"no totta h******s! hohhoijaa, menen kämpälleni. illalla bisselle?" kysyi robertilta

robert tumppas tupakin tuhkakuppiin ja vastasi "tottakai! kuulitko muuten Linja 47 tapahtumista ja tämän päiväsestä Linja 2 kahakasta?"

sytytin tupakin ja puhalsin pienen savu pilven ilmaan. " totta kai kuulin linja 47 apujoukko tapahtumast....yksi sotilas selvisi niist ja pimahti...Linja 2?"

"niin, Linja 2 on tullut jotain kahakkaa. toivottavasti sais tietoa pian" robert sanoi ja alkoi juontaa radiota.

kävelin ulos, sytytin uuden tupakin ja katsoin taivaalle. "tiedän linjan tapahtumista aina, ja samoin kuin pimitetystä Ydin pommi vaarasta jota ei ole julkaistu viel todelliseksi uhaksi" ajattelin mielessäni ja kävelin kämppääni kohti.

samassa katua pitkin ajeli sotilas ajoneuvoja, uudet sotilaat kuskattiin lähi linjoille eli Linja 5 , 7, 3 ja 2.

seisoin kämppäni edessä ja ovessa oli numerot "52" ja kaivelin avaimia taskustani ja avasin oven.

kävelin kellariin jossa oli radio jolla kuuntelin Linjojen tapahtumia, eli tavallaan tein rikollista työtä kun kuuntelin sotilas kanavia ilman lupia.

"Kzzz....tässä Linja 2! Tarvitsemme tukea, toistan, tarvitsemme tukea! ....kzzz"

"P*****E! loppuis tämä S******N sota! Vuosi 2175? ja V***UT!" ärähin ja kävelin yläkerran keittiöön ja pistin mikroon pika ruuan lämpeneen.

katsoin kämppääni jossa lojui vaatteita, pitsa laatikoita ja muuta roinaa missä sattuu.

katsoin mikron aikaa, "05.30" ... "viel viisi minuuttia ruokailuun" sanoin ja nappasin tupakin suuhun.

samassa kellarista kuului piippaus ääni, se oli hälytys ääni. juoksin alakertaan ja läin kuulokkeet päähän.

"....toistan! Ydin pommit on laukaistu! täällä Suoja 4! Linja 2 alueelta! Viholliset hyökkäävät! ne....kzzz" samassa kuului konekivääri tulitusta ja yhteys katkesi

"mitä h******iä!?" huudahdin ja juoksin yläkerran ikkunoilla ja avasin kaihtimen ja näin savu pilvet nousevan taivaalle

"VOI S*****A!" huusin ja nappasin tavaroita syliin ja juoksin kellariin ja pönkäsin oven.
"V***U! EI TÄMÄ PIDÄ S*****A!" huudahdin ja juoksin pöydän alle suojaan ja samalla valot sammuivat ja kaikki tärisi.

oli pimeää ja hiljaista, ei pienintäkään ääntä kuulunut. Sytytin tupakin ja pidin sytkärin liekkiä päällä että näin hieman.

kellarin ovi oli sinkoutunut seinään, kävelin ulos asunnostani ja näin vain hävitystä ja tuhoa. ei mitään elon merkkejä.

kävelin jonkin matkaa kunnes huomasin Power.Tec liikkeen, sisällä ei ollut ketään joten otin kiväärin ja panoksia hyllystä, vedin kiväärin selkään ja katsoin olisiko kaduilla mitään autoa joka toimis.

aikani kävellen löysin lava auton jonka moottori käynnistyikin.
"V***U! Oli jo aikakin!" sanoin ja lähin ajaan kämpälleni.

kämpästäni hain autoon radion, radion osia, muuta elektroniikkaa, ruokaa ja muuta roinaa.

"missähän olisi turvallista olla?" kysyin itseltäni. aikani mietittyäni muistin kaupungin laidalla olevan sähkölaitoksen.

"S*****A! hyvällä tuurilla se toimii!" sanoin ja lähdin ajamaan sähkölaitosta kohti.

Laitos oli hieman hyvässä kunnossa, tosin enerkiaa ei saanut mistään joten rakensin hallissa olevasta moottorista pienen generaattorin jotta sain sähköä ja valoa laitokseen.

~ 2 Kuukautta myöhemmin ~

Päiväkirja 24. Tammikuuta 2175

olen ollut kuukauden täällä laitoksessa ja en ole nähnyt muita selviytyneitä. teen tänään taas kierroksen Linja 7 , 3 ja 2 kautta.
Olen huomannut Radioaktiivisen säteilyn aiheuttavan Mutaatioita.
Olen joutunu lopettaan pari ihmistä koska he olivat mutatoituneet yhteen.

Lähden nyt nämä Linjat kurkkaan. Jätän Radioon hätä sanoman kuulumaan.

"Noin, ja nyt matkaan!" sanoin ja pistin tupakin suuhun.

~ 5 tuntia myöhemmin ~

"S*****A! 7 ja 3 Linjat pelkkää paskaa! H******I!" ärähin ja ajoin Linja 2 kohti.

samassa radio sanomaani vastattiin "kzzz....Kuk...siell....kzz"
nappasin radion kouraan ja kysyin "missä olet?"

"kzzz...Suoja 4...kzz"

katsoin pientä tekemääni tutkaa joka näytti radio viestin puhujan paikan ja kurvasin siihen suuntaan.

"voi h*****i! VOI H******I!" sanoin ja olin onnessani kun oli muitakin selviytyneitä täällä tuhoutuneessa maassa.

ajoin jonkin matkaa jolloin näin näin armeija pukeisen hahmon keskellä raunioitunutta bunkkeria

hyppäsin autosta ulos ja sanoin tälle armeija pukeiselle henkilölle "Nico, kuulit radio viestini..." vilkaisin ympärilleni ja kysyin "Onko muita?"

"ei ole, olin ainut joka selvis " sotilas sanoi ja katsoi minua.

"p*****e, enhän tiedä edes nimeäsi sotilas" kysyin samassa kun astuin auton rattiin.

"Walter, olen....tai olin laskuvarjojääkäri" sanoin walter joka oli hyvin kovia kokeneen näköinen.

"okei, walter, hyppää kyytiin... tiedän missä olemme turvassa" sanoin walterille joka hyppäsi auton lavalle ja lähdimme liikkeelle.

"olet varmaan väsynyt, mikset ottaisi nokosia, sinne on aika pitkä matka" sanoin ja sytytin tupakin.

walter nukahti hetkessä jeepin lavalle.

mietein päässäni kun näin Walterin komppanja merkin olkapäis..
"Linja 47......" sanoin, olimme lähellä sähkölaitosta kun keskellä tietä heilutti jokin käsiään.

"Mitä V***ua?! toinen?" sanoin ja pysähdyin henkilön kohalla.

näin sinertäviin farkkuihin ja farkku takkiin somistautuneen kaapin jolla oli metallinen pesäpallo maila jossa oli pinttyny verta.

"kuka olet?" henkilö kysyi minulta.

astuin autosta ulos ja sytytin tupakin. "Nico, ja tämä tässä on Walter, jonka juuri löysin"

"Mitä H*****iä!? WALTER!! LINJA 47!" henkilö huudahti.
"nojaa, V***n sama, olen Alex....olisko nakata röökiä?"

tarjosin alexille tupakin ja se sytytti sen. vaikutti ihan rennolta henkilöltä.

"mihin olette menossa? täällä ei ole turvallista ja pitäisi johonkin turvaan päästä kun kaikkialla on pelkkiä V***n kuolleita luurankoja" alex sanoi ja poltti tupakkiaan.

"hyppää kyytiin, olen menossa tuohon sähkölaitokseen jossa olen selviytynyt jo 2 kuukautta pommien putoamisesta lähtien." sanoin ja hyppäsin rattiin.

"Okei, hyvä. tulen messiin, minusta saattaa olla hyötyä" alex sanoi ja hyppäsi kyytiin.

sähkölaitoksella alex kantoi walterin sohvalle. walter nukkui koko ajan. tais olla kovaa sillä.
alex nukahti taitettavan sängyn päälle ja ite nukahin toiselle sohvalle....


Tässä tietoa Nicon taustasta....vaan kuinka Alex selvisi? Mistä Alex tuntee Walterin? mitä missä häh?
tietoa seuraavassa jaksossa :)

kommentteja kiitos :)

Etkö vielä ole jäsen?

Liity ilmaiseksi

Rekisteröityneenä käyttäjänä voisit

Lukea ja kirjoittaa kommentteja, kirjoittaa blogia ja keskustella muiden käyttäjien kanssa lukuisissa yhteisöissä.