Ajattelin, että jospa en tähän kirjoittaisikaan mitään. Taidan puhua enemmän asioista, joita en edes tarkoita. Puhunko liikaa kaunistellen? Sanonko asioita, joita muut vain haluavat kuulla? Sanat vain kaikuvat, koska ovat täysin onttoja. Pelkäänkö, että loukkaan? En jaksa oikein edes välittää, koska tyhjien sanojen käyttäminen tuntuu niin paljon helpommalta. Tiedän kyllä, että viritän pikkuhiljaa ansaa itselleni ja ihmisille, jotka sattuvat vahingossa reviirilleni. Totuus on harvoin kaunista.