The worst part about a Zombie Apocalypse, would be trying to pretend it's not cool
Minä: "Eilen oli ihan törkeen hieno ukonilma. Olin takapihalla tupakalla, ihan kuin olisin ollut reiveissä strobovalojen ympäröimänä, kun niitä välähdyksiä tuli yhtenään."
Rami: "Voi vittu! Miten me missattiin se kokonaan? Facebookissakin kaikki sano, että joo, hienoa salamointia, ja me ei huomattu mitään."
Minä: "Se alko siinä kahentoista jälkeen kai."
Minna: "Me oltiin sillon jo nukkumassa."
Rami: "Joku kirjotti, että oli heränny siihen jäätävään jyrinään."
Minä: "Oli se kyllä aika Apocalypse meininkiä."
Rami: "Eli toisin sanoen yöllä voisi alkaa ydinsota, ja minä ja Minna vaan koomattas sen läpi. Aamusti mennään tupakalle ja mietitään, että miksi vitussa ilma on vihreää. "Hei kulta, mitä tää vihree sumu on?" Tai jos kaikista olis muuttunut zombeja. "Oliks näitä eläviäkuolleita yhtä paljon eilen ku tänään?""
Minä: "Joo, zombihyökkäys!"
Rami: "Ekana mä hyppäisin autoon ja ajaisin asekauppaan."
Minä: "Onko Porissa asekauppaa?"
Rami: "On täällä."
Minä: "Oi, mä olen messissä! Haluun haulikon. Shotgunin. Se kuulostaakin niin siistiltä. Shotgun."
Rami: "Jos sen vielä sahais poikki. En kyllä tiedä miten tai mistä kohtaa, mutta siihen pitäs tulla enemmän potkua. Se on kyllä laitonta."
Minä: "Vaikka mä olenkin aseiden omistusta ja käyttöä vastaan, niin zombihyökkäyksessä kaikki on sallittua. Moraalit lentää ikkunasta ulos."
Rami: "Fuck the rules! Mutta ne on kyllä sitten hitaita zombeja, mä en mitään nopeita paskiaisia kattele."
Minä: "No ei kyllä meidän kunnolla!"
Rami: "On niku Homer, kaksi askelta ja sitten d'oh."
(Somehow, it always comes down to the zombies.)