Day 13 - A song that is a guilty pleasure
Pop-musiikkia biitillä, mutta ei liiallisen ärsyttävällä jynkytyksellä; rumpuäänet on teräviä, kovia, juuri sopivan voimakkaasti iskeviä, ainoana tarkoituksena antaa pontta biisille, eikä vain tarjota turhaa taustameteliä jonka tahdissa veivata persettä.
Rakastan synteettistä äänenmuokkausta, kunhan sitä ei käytetä liiaksi tai vain peittämään helvetin huonoa lauluääntä. Disturbiassa auto-tunea on sovellettu loistavasti, juuri oikeissa kohdissa.
Ei-ärsyttävät-sanat.
Video, joka on Anthony Mandlerin käsialaa, iskee kaikkiin mun "rakastan"-hermoihini; goottikartano täytetty nykivästi liikkuvilla, kummallisilla otuksilla. Rihanna käsivarret seinien sisällä, Rihanna istumassa huoneessa jonka katto on tuskallisen matalalla... Loistavia ahdistavuuspätkiä.
Muuten mua ei häiritsisi, mutta vitun Chris Brown kirjoitti tän kappaleen.
Fuck.