IRC-Galleria

Hitsi, ku en muista kaikkee...!

Voi Katja, tuu jo!! Ja soita, oikeesti!! Sunnuntaina Suomen aikaa klo 17.00 mulla on varmaan paljon asiaa, ku oon tavannu sen perheen!
Emmä oikeesti haluu, että tuut jo, että sun reissu loppuu. Mut on vaan mieletön ikävä.

Mä tulin niin onnelliseksi. Mulle on käyny näin ennenkin. Ku mä näen junan, en voi olla hymyilemättä ja olematta iloinen ja onnellinen sen matkustajien puolesta. Ne on matkalla viettään jotain kivaa lomaa. Tai kotiin kullan luo. Tai kohti seikailuja!! Mä oon itkeny niin paljon junas.. Niin monta kertaa oon ollu surullinen tullessani tai lähtiessäni Seinäjoelta. Mut silti mä rakastan junia. Ne kuljettaa eteenpäin. Sama se mihin, kuhan elämä menee eteenpäin. Taakse saa kattoo ja menneitä kuuluukin muistella, ne on osa elämää, niiden takia ollaan nyt täs nykyhetkes. Mut takaspäin ei saa mennä, ei vaikka mikä olis. Siinä on syy, miks ne on mennyttä. Jos ne olis jotain nykyhetken arvoista, ei ne olisi mennyttä. Okei, tää ei päde kaikes. Pintapuolisis ja pikku sydänsuruis kylläkin.
Voi ku pystyis elää elämäänsä niin, ettei odottais tulevaa vaan rakastais sitä hetkee mikä on. No ei tietenkää aina voi rakastaa elämäänsä, mut... Ku tää kesä on menny niin, että oon vaan odottanu sen loppua, et pääsisin muuttaan, pois täältä. En oo oikein osannu nauttia tästä kesästä. Ehkä viime kesänä nautin tänki edestä:D Se oli kyl aikamoista menoa, sanoisinkoX) Tää kesä on olut niin välivaihetta, ku vaan voi olla!
Asioille pitää tehdä jotain, jos ei oo tyytyväinen. En enää ikinä halua tuhlata aikaa ihmisiin, jotka valittaa tekemättä asialle mitään. Okei, ei saa sanoo "ikinä". Mut en haluais. Niitä pitää paapoa ja ne imee positiivista energiaa PALJON. Hmm.. No nyt nautin viimeisistä Suomen päivistä. Nyt en toivo ajan menevän nopeemmin (oikeesti toivon, mut se on väärin mun ismia kohtaan). Niin paljon tehtävää ja sanottavaa.

Nyt meen syömään, ha!!