IRC-Galleria

Odotan muistavani jotain lapsuudesta
karmea välähdys
jotain jonka halusin unohtaa

Milloin se tunkeutuu tietoisuuteeni?
milloin koittaa se ahaa-hetki
kun kaikki elämäni palaset loksahtaa paikoilleen

Hetki, jolloin kaikessa on järkeä.

Ehkä herään yöllä haukkoen henkeäni
haluaisin kysyä miksi

Turhaa.

Yhteys on katkennut.

Sanat eivät enää merkitse mitään.

Kaikki sinun defenssisi on päällä.
Suojaat egoa kuin karhuemo poikastaan.

Miksi edes kirjoitan tätä?
Sanat eivät kipuani korjaa.

En ole ateisti, en agnostikko, en kristittykään.

Minua ei kiinnosta buddhalaisuuden opit tai NEW AGE.

I am.... a scientologist.




P.S. Masennusta ei hoideta psykiatrialla. Olen elävä esimerkki. Useimmat diagnooseista on turhaa diipadaapaa joilla yritetään painaa ihminen alas ja saada sen rahat (kalliit lääkkeet ja terapiat). Sivuvaikutuksia ja leimaamista. Ei mitään hyvää.

Tänään katselin nörttipariskunnan kuhertelua.

Hieroivat neniään yhteen rillit vastakkain. Tai rillejään nenät vastakkain.. (nerds are weird anyway..)

Onnellisuus ja rakkaus muodosti muurin jonka taakse ei katkera katseeni yllä.

Miten ihanaa kun forever alonet löytää toisensa.

Kaksi rumaa rillipäätä.

Miehet
ne haluaa sitoutua
ja ne ei halua sitoutua

Kaikki ne pelkää joutuvansa takertuvan psykopaattinaisen hampaisiin
sellaisen epävakaan ja yksinäisen

Kukkahameinen elovenatyttö on taas tylsä ja ennalta-arvattava
äidillinen pesänrakentaja
sellainen joka haaveilee häistä ja välillä herkistyy katsoessaan kärsiviä lapsia sodan keskellä

Hui kauhistus

Akateeminen älykkö on vahva ja itsenäinen
mies kysyy
"mitä oikeastaan teet minulla?"

Mies haluaa olla tarvittava mutta pelkää naisen tarvitsevuutta.

Miten vastata naisen tunteisiin kun itse ei voi niitä näyttää?

Niin kauan kuin on elämää
on toivoa,
sanotaan

En silti keksi miten ensi kesä olisi erilainen kuin sitä edellinen
pitäisikö tilaisuuksia tulla tyhjästä?

Ja tarrautuisinko turhiin toiveisiin
pettyäkseni uudestaan ja uudestaan
vaipuisin syvempään masennukseen

Ravisteltaisiinko minua kunnes hellitän otteen?
Ja teen mitä?

Kehoni ei silti luovuta ennenaikaisesti
ei, vaikka sieluni ja mieleni olisi täysin loppu

Valmista ei tulla hakemaan.


My life is what you find on the street
everyone is mocking me that's destiny I guess that's my destiny

Way to go Facebook. http://www.iltasanomat.fi/digi/art-1288538877509.html?pos=ksk-trm-digi-etmin

Muistanpa senkin kun oma tilini suljettiin yllättäen, ilman varoitusta. Asiaani eivät ottaneet tutkittavakseensa ilman henkkareitani.

Öhöm.. eikö tämä "tuntemattomuus", nettipersoonan ja oikean ihmisen erottelu vähän niinkuin tee tästä touhusta turvallisentuntuista ja hauskaa?

Kuinka tarkasti joudumme miettimään jokaista sanomistamme kun ylläpidolla on kaikki tiedot henkilöllisyydestä?

Itse en kyllä tuntisi oloani enää kovin vapautuneeksi sen jälkeen kun passia vilauttanut. Jokin kommentti kun otetaan kirjaimellisesti tai tulkitaan rasistiseksi ja kohta on ongelmia lain kanssa, korvausvaatimuksia ja ties mitä.

Miten voi jotain nettipalvelua ja kaupassakäyntiä verrata keskenään? "No kun Alkossakin pyydetään vilauttaa henkkareita niin samoin me naamakirjassa ollaan siihen oikeutettu.."

Vastaa siinä nyt sitten nettiin väsyneenä, vittuuntuneena ja kenties kännissä (itse en juurikaan juo) kirjoitetuista kommenteista ihan yhtä paljon kuin jostain mitä sanoisit esim. julkisesti kauppatorille rakennetulla lavalla.

Facebook voi tavoittaa myös suuren yleisön... mutta silti, se on nettisivusto. Ei sen enempää.

Elämässä on vaihtoehtoina mm.

a) hankkia ura ja omistautua sille
b) ripustautua mieheen ja omistautua parisuhteelle
c) matkustella
d) hankkia lapsia ja keskittyä niihin
e) olla lahjakas harrastuksessa ja tehdä lähinnä vain sitä

Olen itse joku vaihtoehto f).

Vaihtoehto g) vois olla se itsemurha.

Totuus on kuitenkin ettei sekään ole niin helppoa kuin luulis. Kaiteet on liian korkeita. Ei ole tarpeeksi nappeja lääkekaapissa.

Elämäni on vahinko. Munasolu kohtasi siittiön ja äiti ei raaskinnut aborttiakaan tehdä.

Suunniteltu vahinko.

On se ihanaa miten oon kaikkien vaihtoehtojen edessä ja samalla niitä ei oikeastaan edes ole.

Se on silmänlumetta- sen ajattelemisen pitäisi herättää toiveikkuutta.

Vaihtoehtojen vastapainoksi kun on 1 000 000 tapaa miten ne kaikki menee vituiksi.

Nainen joka moittii miehiä on feministi.
Se on joko tai.
Joko rakastan naisia henkeen ja vereen ja vihaan miehiä...
...tai pidän miehistä ja naisista.

Eri tavalla, mutta yhtä paljon.

On olemassa myös niitä, joilla on oikeasti jotain sanottavaa.
Kokemuksiensa pohjalta.

Myös niitä, jotka on ihmisvihaajia.

Sukupuolella ei silloin ole niin väliä.

Ajatella..

Mieheni

On jämäkkä ritari
Rohkea ja maskuliini
Intohimoinen ja primitiivinen

Sillä on matala ääni ja bedroom eyes
Hyvä ryhti ja varmat askeleet

Kuuntelee ja huolehtii
Jättää rauhaan oikeana hetkenä
Seisoo lujana vierelläni
Puolustaa ja tukee

Mielikuvaseurustelu on varsin hauskaa.

Viime yönä sen päätin
lopetan kaiken ammatillisen yrittämisen

Keneen yritän tehdä vaikutuksen?
käykää te muut koulut ja painakaa duunia

Miksi stressaisin?
miksi menisin jonnekin minne en halua?

KELA is a gift from God.