IRC-Galleria

IsYouOkayIsYou

IsYouOkayIsYou

Irc-galleria: siirry nykyaikaan. 2010 tuli ja meni.

Here's how you know.Tiistai 09.04.2013 16:25

Mistä tietää että on ollut hylkiö koko ikänsä?

You know, sellanen että vaikka niitä "frendejä" olisi ollutkin, ne ei koskaan ole oikeesti kokenut mitään tunneyhteyttä suhun.

No siitä ettei sulle ole koskaan keksitty mitään lempinimeä. Ei edes silloin kun tapailit jotakuta. Tai siis minä.

Oon kateellinen niille joilla joskus on ollut se kokemus- tai paraikaa että "Oon Laura mut kaverit kutsuu Laraks", tai "Oon Risto mut kaverit kutsuu Tepaksi" tai jotain muuta vastaavaa. :D

Kai se on tietyllä tapaa sellasta hellittelyä.

Mä oon aina ollut se mikä oon. Pahinta on ollut jopa se miten mua on kutsuttu sukunimellä. Tätä harrastivat pojat koko vitun peruskoulun.

Halusivat osoittaa että oon heidän silmissä täys nolla, sukupuoleton.

Relax! Now!Tiistai 09.04.2013 00:50

"Suurin vika mikä ihmisessä voi olla on laiskuus".

Ihmisen kuuluu olla stressaantunut. Jatkuvasti kiireinen. Hotkia ruokansa. Kahviakaan ei voi juoda istumalla kahvilassa katsellen rauhassa ympärilleen. Ei. Se pitää ottaa mukaan.

Stressioireet on osa jokapäiväistä elämää. Närästää. Mahaan koskee. Sydän hakkaa ja pyörryttää. Ei se mitään. Otetaan Activia-jugurttia ja nappaillaan jotain Losecia.

Flunssaakaan ei voi sairastaa rauhassa. Buranaa poskeen ja luontaistuotekauppaan kyselemään miten tää nyt lähtis parissa päivässä pois.

Rentoutuminen kuuluu ehkä lauantaille. Heti kun aamujumpasta ja Citymarketista selvitty. Arkena ei erikseen rentouduta. Nukkuminen hoitaa sen puolen- ja seitsemän tuntia unta saa riittää.

Mukavuudenhaluisuus on synti. Sohvalla makoilija on automaattisesti "sohvaperuna". Täytyy olla selvä syy siihen miksei silläkin hetkellä ole hääräilemässä jotain. Pää kipeä? Flunssa? Raskas työviikko takana?

Etelänmatkoillakin suomalaista ahdistaa. Viikko täytyy käyttää tehokkaasti. Listattava jo etukäteen paikkoja missä haluaa käydä. Kameralla kuvattava joka vitun minuutti. Rannalla löhöily minimiin.

Olen kait itsekin laiska. Jostain syystä mä koen että elämä tulisi elää rauhallisesti- nukkua kun nukuttaa. Nauttia hiljaisuudesta. Ottaa mielihyvää vastaan kaikkien aistien kautta.

Välttää stressiä.

Olen niitä joita jatkuva viriketulva ahdistaa. En oikeastaan jaksa nettiäkään; joka sivulla toinen toistaan värikkäämpiä ja välkkyvämpiä mainoksia. Mieltä yritetään ylikuormittaa kaikenlaisilla kuvilla ja teksteillä. Klikkaa tätä, klikkaa tuota.

Sitten illalla/yöllä kun menee nukkumaan ei vaan pysty rauhoittumaan. Päässä vilisee kaikki mitä netti ja TV on mieleni sopukoihin sysännyt.

Jännää ja kivaa sillä hetkellä, kyllä. Lopulta tulee kuitenkin sellanen informaatio- ja ärsykeähky kun ei vaan osaa lopettaa ajoissakaan. Stressaantunut olo.

Ehkei musta olisi mihinkään New Age-hörhöilyynkään. Siis siihen että luopuisin netistä ja istuisin vaan matolla meditoimassa päivästä toiseen. Stressaantuisin tylsyydestä. Mieleni kehittäisi ongelmia tyhjästä.

En tiedä mikä siinä on, mutta jotenkin laiskaksi haukkuminen on pahinta mitä tällänen suomalainen voi kuulla. Suomalainen olisi mielummin tyhmä tai hullukin kuin laiska. Mukavuudenhaluisuus on jotenkin eläimellistä- vähän niinkuin kissat makoilee suurimman osan päivästä nukkuen ja välillä raukeasti venytellen.

Toisaalta mä juurikin katson niitä ja ajattelen että ne tietää miten elämän tulisi elää. Rentona. Stressaamatta turhasta. Ei ne ole laiskoja- ne on vitun viisaita.

Yes.Lauantai 06.04.2013 14:52

Keksin uuden tosi-tv-formaatin.

Runkkarille morsian.

Saa käyttää.

Bittersweet.Perjantai 05.04.2013 18:28

Haluan sinut, sanon
ja tarkoitan, etten halua
menettää
ja minä haluan sinua, sanot
ja tarkoitat sitä mitä sanot
että haluat
maata kanssani



Muistatteko sen ajan kun olin forever alone?

Nyt olen vieläpä forever infertile. Kiitos endometrioosin.

Mua on aina vituttanut se tosiasia että oon syntynyt naiseksi. Nyt enemmän kuin koskaan.

"If you have endometriosis, it may be more difficult for you to become pregnant. Up to 30% to 50% of women with endometriosis may experience infertility. Endometriosis can influence fertility in several ways: distorted anatomy of the pelvis, adhesions, scarred fallopian tubes, inflammation of the pelvic structures, altered immune system functioning, changes in the hormonal environment of the eggs, impaired implantation of a pregnancy, and altered egg quality."

No, ehkä se on Jumalan tapa sanoa että musta ei ois mihinkään. Tavallaan mä oon aina jollain tapaa tiedostanutkin että mustahan ei äitiä tule. Kuolen yksin... ei ketään sukulaista joka kävis katsomassa. En ole saavuttanut yhtään mitään. Musta ei jää jäljelle mitään edes lasten muodossa.

Trust. Kill. Trust. Repeat.Maanantai 01.04.2013 16:05

Narsismin aikakausi
maailma jaettuna kahtia
hyväksikäyttäjiin ja uhreihin

Individualismi
hieman mediaseksikkäämpi ilmaisu

Sanovat minulle
"älä ole niin herkkä!"

Ja toisaalta
"löydä sisäinen naisesi, herkkyys ja pehmeys!"

Ei saisi luottaa
mutta vain luottamalla saat jotain
päästämällä lähelle

Onko ihme että olen hämmentynyt?


Rakkautta ja rautalankaa.Perjantai 29.03.2013 22:19

En voi puhua harkitsematta
kaikki mitä sanon sinulle on alleviivattua
CAPS LOCK päällä
puhe jää kurkkuun
puren hampaat yhteen varmuuden vuoksi

Sinä sen sijaan viserrät kuin lintu
olet kuin pieni lapsi joka opettelee puhumaan
jokeltelet ja kokeilet uusia sanoja
vaikka menisi väärin riemuitset hyvästä yrityksestä

En osaa kommunikoida
uuvun
kirjoitan sinulle viestin
lisään hymiön
toivon ettei tähän tarvita enempää sanoja

Menee hetki.

Taas kaivan rautalangan esiin ja väännän.
Mitäpä en vuoksesi tekisi.

What if everything's okay?Keskiviikko 27.03.2013 13:36

Huomaanpa taas yhden asian itsestäni- yksinäisyydestä ja ahdistuksesta kumpuaa luovuuteni. Kaikki mitä kirjoitan on neuroottisen epätoivoista yritystä viestittää muille pahasta olostani. Tai löytää sanat epämääräiselle "ahdistusmöykylle" joka on niin umpisolmussa ettei sitä saa millään auki.

Ei ainakaan millään "kaikki kääntyy parhain päin"-positiivisuushokemalla.

Helposti mieleni myös menee sille mössöasteelle niin etten saa enää yhtään järkevää lausetta suustani- tai näpeistäni, kirjoittamalla. Luovuuteni on hyvin joko-tai; joko olen täysin kykenemätön ammentamaan itsestäni mitään uutta tai sitten voin kirjoittaa vaikka seitsemän tekstiä päivän aikana. Eikä väsytä yhtään.

Toisaalta mua tavallaan inhottaa sellainen mukavuus. Muutun muodottomaksi, lämpimäksi vahaksi josta ei voi muovata mitään. Karkailen sormien välistä ja hädintuskin muistan nimeni.

Miksi vain kipu kertoo minulle että olen elossa? Miksi tuskan avulla olen "omimmillani"?

En tiedä kuka tai mikä olen jos ei ahdista. Sulaudun osaksi ihmismassaa. Olen samanlainen hymyilevä hörhö kuin kaikki muutkin- tippa pirtsakkaa oranssia väriä oranssin nesteen seassa. Se on yhtä kuin kuolema.

Ja kun ahdistaa tekisin mitä vain ollakseni kuin muut. Mietin, miksi olen tälläinen kärsivä taiteilija- olematta edes taitava missään.

There's no way out.

[Ei aihetta]Maanantai 25.03.2013 13:04

Ennen syntymääni minut valittiin monien joukosta
tuomaan iloa, rakkautta ja toivoa
Jumala kiharsi hiukseni ja valitsi tähdet silmikseni
olin valmiina matkaan

Valkoinen hehkuni häikäisi muut
alettiin kaivaa mutaa maasta
tahrattiin mekkoni ja yritettiin tukehduttaa

Olin rikki
hiukset takussa
silmissä loisti kauhu ja kuolema
epämääräinen pelko ja viha

Otin elämäntehtäväkseni kertoa elämän nurjasta puolesta
kukaan ei halunnut kuunnella
"pilaa kaikkien elämän!"
huudettiin ja heitettiin kivillä

Mikä tarkoitukseni enää onkaan?

I ❤ USunnuntai 24.03.2013 00:18