1.
En osaa hyvästejä jättää, ne aina sattuu/
Meille luotiin tarina, mutten luottanu satuu/
En voinu uskoo elämään, en mä enää/
Jälkiviisaana nyt, täs vaihees enemmän lepää/
Sanoit mulle ettet sä katuis et muhun tutustuit/
Mut tiesin tän, heti kun mä täks muutuin/
Anteeks etten ollu sitä mitä musta odotit/
Enkä toiseks muuttunu, vaik aikaa oli kosolti/
Mä oon eri ihminen, mitä ensivaikutelma antaa/
Poika suruissa elävä, eikä kukaan jaksa kantaa/
Ajattelin vaan ettei, ketään satu jos meen/
Ettei ketään välittäs, jos mä sen teen/
Mut sä sillon valistit mua, autoit mua ihan vitusti/
Sä puhuit mulle, kerroit etten mä ikin tippusi/
Ymmärsin mä et sul oli vaikeeta, mun syystä/
Mut edelleen kiitän sua! et olit mulle niin hyvä/
K.
Anteeks, etten ollu sitä mitä annoin olettaa/
Mut en kai ikin pysty ilonen olemaan/
Sä silti annoit mulle jotain parempaa/
Kiitos siit! nyt anteeks vaan/!!!
2.
Olihan mul sunkaa hyvä olla, ja sä sen tiesit/
Mut kuten nähtiin sillon jo, tän kaiken tiesin/
Kestänhän mä varmaan, mut haluun muistuttaa/
Sä autoit mua varmalt kuolemalta, olit mun turva/
Kiitos ja anteeks, et olin niin kusipää/
Ja et kesti pyytää anteeks, mut tuli tää/
Nyt vihdoinki, vaik vähän heikonlainen/
Mut tiedä se, et oot täydellinen nainen/
Ja oon ikusesti kiitollinen, et olit mun elämäs/
Nyt sun avun takii, en pysty olla heräämät/
Kiitos kiitos kiitos, enenmpää en voi sanoo/
Kun kiitos on ainoo sano, mikä ei katoo/
En haikaa perääs, vaan haikaan anteeks antoo/
Sun avun takii, ei mun tarvi enää paskas tarpoo/
Opetit mulle sen, et en voi masennella enää/
Pitää oppii elää! Ja todellisuuteen herää/
K.
Anteeks, etten ollu sitä mitä annoin olettaa/
Mut en kai ikin pysty ilonen olemaan/
Sä silti annoit mulle jotain parempaa/
Kiitos siit! nyt anteeks vaan/!!!
KIITOKSET