1.
Astun askeleen eteen, pyrin puheilles/
Haluun vaieta, mutten voi mitään tunteille/
En uskonu rakkauteen, saati sit ensisilmäyksellä/
Nyt tuntuu, kun olisin keskel draama näytelmä/
Pääosis Romeon ja Julian, on mä ja sä/
Siis me kaks, ja nyt oon valmis kertoo täs/
Kuin sä hurmasit mut, sait tuntee uutta/
Nyt haluun tietää, olisko MEIL mahdollisuutta?
Vaik oot parempaa luokkaa, ja sen huomaa/
Niin jo sun hymys mulle uuden maailma tuottaa/
Ja voin huokaa, vasta kun tiedän tuntees/
Kertositko sä ne mulle? Kun en oo nii urhee/
Et pidätkö sä musta? vai oonko pelkkä vitsi/
Ja vaik olisin vitsi, mä ihailisin sua silti/
Kun näin lyhyes ajas, oot saanu mut hurmioon/
Ja nyt haluun nukahtaa, koska mun unis oot/
2.
Mikä on vikana? Mikset sä huomaa mua?/
Kävelet vaan ohi, Silti oon alkanu rakastua/
ei olla tunnettu pitkää, mut oon alkanu pitää/
Sua arvossa, ja enkä vihaa sua sitkään/
Kun kävelet must ohi, ollenkaa noteeraamatta/
Mut mitä mä olisin tälläst toteemassa taas/
Kun oot eri sarjaa, täydellisen luokan naisii/
Ja yks miljoonasta, on kaltasiis samanlaisii/
Keishan kaltasii, jotka kääntää päät puoleensa/
Ja oon niin rakastunu, et voisin olla mielummin kuoleena/
Kun kärsin tätä, vitun rakkauden tunnetta/
Haluisin vaan koskettaa, ja huulias suudella/
Muttet sä tajuu, sul ei oo minkäänlaist hajuu/
Kuin sua haluun, et se jopa mua sattuu/
Kun en voi suhun tarttuu, ja sanoo näit sanoja/
Mut sun vuokses, parantasin mun omii tapoja/