1.
Alku on menny! Loppu on tulossa/
Keskipiste ohitetty! Poika elämän runnoma/
Paljon omassatunnossa! Eikä aikaakaan/
Korvata, Asiaa näin paljon painavaa/
Ei sitä aikaan saa! Vaan alkaa vaivaamaan/
Ystäviään, pois työtäen painamaan/
Olihan poika kerran onnellinen! Onnensa kukkuloilla/
Mut niinku puutarha! ei nätti jossei hoida/
Poika kuihtu! Kuihtu kuihtumistaan!/
Halus vaan lähtee! Ja silmänsä ummistaa/
Ei tätä oo opettanu ees tarina ruminkaa/
Mut miten tällästä vihaa voi ees tunnistaa/
Sisäl palaa! Siel on jokin joka huutaa pois pääsyy/
Liian monesti tiedetty! Miten tää päättyy/
Poika häipyy! Se jättää jälkeensä suruu/
Nyt mä sen tiedän! Siks voin jo täst puhuu/
K.
Määränpää lopuilla! Elämä vaihtuu iltaan/
Hyvästien aika! Viel kerran voin sanat painaa/
Teiän mieliin! Teiän rakkaitten suupieliin/
Mä oon liian onneton vaik ollaan vieri vierin/