1.
Jätkä tarttuu pussiin, valuttaa jauhot pöydälle/
Hetken kiroo ääneen, ''miks nyt sitä löydä en''/
Etsii leikkuriaan, mutta tänään tyytyy paperiin/
Silvoo sill' suoran viivan, ja kääräsee paperil/
Tänään ollu pahempi päivä! vaik aamu vasta menossa/
Päivä on pahempi! Koska on vielkin elossa/
Toivonu jo muutaman tovin, kuolevansa/
Ja onkin kuolemassa! Se tulee kuolee maassa/
Jossa ketään ei välitä! Ketään ei käsitä/
Mitä on pojalla! Ja mitä poika pitelee käsissään/
Ja vaik on saanu tarpeeksensa! Edelleen tässä/
Tietää kyl et lähiaikoina, päästää irti elämästä/
Ja ei sitä edes kadu! Kaipaakin jo kuolemaa/
Kun se pääsee ulos aamutuimaan! sitä huolettaa/
Mistä löytää apuu! Vaik ei sitä ees kaipaiskaan/
Huokaisee taas, sitä kuin on toisille ilmaa/
Huuki.
Mua ei nää! Mua ei tunne enään/
Mä en jää! Mul ei oo tarvet elää/
Mitä ees tääl? Mun on tarvet kestää?/
Mua ei nää! Mua ei tunne enään/
Mä en jää! Mul ei oo tarvet elää/
Mitä ees tääl? Mun on tarvet kestää?/
2.
Kato synkänkin kuoren alta löytyy sydän/
Puhas tai likanen! Niin ei se tunnu hyvält/
Tulla potkituks! Tulla silmätikuks/
Hetkes se hyvä olo, kun muuttuu itkuks/
Olis pitäny funtsii, mitä teki nuorena/
Tuli opittuu tavat! Jota pidetään kuorena/
Kovana äijänä! Joka ei hevillä antaudu/
Ja kun tajuu, ettei ryhmään enää ahtaudu/
Vaan saanu vihamiehikseen ne jota piti ystävinä/
Vaik ei yhtään pidä! Tästä ystävistään/
Jotka kääntää selkänsä! Kun huumeet tulee esiin/
Mikä tekee siit pahan? Ettei vaivaudu peliin/
Vaan vetää spiidii! Ja kun sitä lisää heltii/
Ei sit kavereitaan nähdä ehdi/
Niin onko se sit nyt niin vakavaa/
Ehtiihän sitä sit joskus myöhemmin tapaamaan/