1.
Yytsin ilta hämäris, ikkunasta kohti taivasta/
Puhun sulle jälleen! Alko taas kaikki vaivata!/
On liian vaivasta! Voiko näin jälleen kaivata!/
Oma ystävä siellä! Ja pian itsekkin sinne hairahdan/
Tää liian sairasta! Oon liian heikko uskomaan/
Miten toinen voi näin alas tääl kaikes pudota/
Opetit mulle paljon! Näytit kuin arvostetaan/
Itseensä ja toisii! Ja kuin pää heikoski hetkes nostetaan/
Olit ku sisko! Jota en koskaan ollut saanut/
Nyt yksin ilman sua tääl vaan vartun/
Oon oppinu kyl paljon! sun jälkeeskin/
Mut en ikinä oo kadottanu sun jälkeesi/
Jotka on naarmuina mun sydämessä!/
Nykysin kun ei oo enää tääl hyvä elää/
Tiedän et aikaa kulunu! Ja oon pitkään puhunu/
Tästä avautunu! Ja monesti jo surrut/
K.
Katse kohtaa jälleen, pilvet taivaan/
Mä en saa enään mitään aikaan/
Katseen kohdistan! Tähtiin taivaan/
Mä en saa enään mitään aikaan/
2.
Mä kasasin paljon pohjaa, sun vierelläs/
Toivosin, et voisit mun vierel viel elää/
Mut haaveet turhii! En käsitä tätä enää/
Miten toinen vaan voi lähtee pois lepää/
Tiedän et tunteet on väärät ja ajatus sairas!/
Mut näin ne nyt sattuu! Ja jo sillon vaivas!/
Oon vaan yks hauras! Ja nuori mies/
Vaik toiset tän ajattelu tavan kiels/
Mä en voi unohtaa! Mä en haluu unohtaa!/
Miten tälläsen vois edes eri tavoin ottaa?/
Mä tahdon vaan olla siel! Sun luonas!/
Miten enää vois toisiin ihmisiin luottaa?/
Mun kuori niin hauras! Ja se sisältä sairas/
En saa napein rauhaa! Ja ilman nappei vaivaa/
Unettomuus ja itkut! Suru ja vaivat jota pelkään/
Kipu ja kaipaus! Mä en haluis enään huomen herää/