IRC-Galleria

Oh this lonly planet,
Who could have planned it?
Life's plane, who will land it?
I search but never find,
The secrets that bind,
The melancholy mind,
Never lose what you have,
Grasp for the whole, not the half,
Live, learn and fake a laugh,
Society wants it, so stay on path,
Keep it clear, Its basic math,
The answers are fiction, but love is fact.

Tuli tollanen vastaan ny!
HUH!

1.
Näkeehän sitä, kuin raatanu taas tän eteen/
Menettäny paljon, pyytäny kavereit lähtee vekee/
Jaksotanu elämän, sillee et ehin tehä tätä/
Ja oon vihanen, jos en pystyy tekee tänää/

Menkää vaan ystävät vittuun! En kaipaa ketää/
Omisolois, ei ainakaan mitään unelmii herää/
Ehkä elän tääl, tai ehkä mä alan vihdoin lepää/
Mut kun kyllästyny tähän, en jaksa tätä enää/

hirveet paskaa, jauhetaan kadul mustakin/
Kuin oon leso, ja kuin taas jotain paskaa rustasin/
Missasin varmaan aivot, kun näin vitun tyhmä teistä/
Mut anna paperi ja kynä, niin lisää tätä veistän/

En haluu muuta! Enkä ikin kuuntele muita täs/
Ainaa mitäs sust kaipaan, on et muistat nää/
Sanat jota sulle nyt kerron, kun en jaksa kuunnella/
Kuin sä oot taas oikees, ei tarvii mulle sitä huudella/

2.
Onko mahollista, et nähtävästi oon aina väärässä/
Kerrot mitä tehään, mitä vittuu ai et päätät sä?/
Ei kiinnosta paskaakaan, mitä musta mietitään/
Mut kun jauhat paskaa, kaikki on mielissään/

Kerrot kuin mä taas tehny jotain hölmöö/
tiiät ihan hyvin, et mä muka tunnen mont hörhöö/
Oon kai siunattu täl, et must tehään feimii kadulla/
Puhutaan tarinoit musta, kun jossain sadussa/

Paskan jauhannalla, mustakin tulee viel kuulusa/
Joku kertoo musta, sitä mitä must ei tullukka/
Mut mun virheitten takii, en ees noit noteeraa/
Kuin joku on olevinaan, ja esittää komeempaa/

No en itestäni oleta mitään, en oo kaunis näky/
Mut niinku sanonu, haluun et mun elämästä häivyt/
En ala kattoo tollast enää, voitko vaieta tästä/
Osaatko pitää turpas kii, ja itelles nää jutut säästä/

3.
Kirpasee aina kuulla, kuin joku heittää musta huulta/
Vaikken ajattele, et kaikki aiheet pyörii mussa/
Mut ei se kaukan oo, et säkin avaat taas suus tästä/
Aihe ajaa sua eteenpäin, saat lisää puhtii tästä/

En tiiä, mut tuntuu et haet hyväksyntää juoruumalla/
Ja sä et tajuu, et moni tuntee olevansa mullan alla/
Kun sä avaat suus, ja dissaat kaikkii lähelläs/
Et tajuu sitä sitkään, vaik sun yli käveltäs/

Oot huomionhalunen, mä sen tiiän itekin oon välillä/
Mut meis on se ero, et mä sen jopa itekin jo käsitän/
Enkä oleta itestäni liikoi, vaan just sen mitä tarvii/
Itseluottamus silkkaa feikii, mil onnistunu muijii hankkii/

Ja siittäskö sä saanu lisää aihetta nauruun/
Mut kyhl se tost laantuu, kun mä vastaan taas tuun/
Viime kerral, itkit jo ennen kun olin ees kohallas/
Mut täl kertaa ehkä jo säkin kunnol kohahdat/

Olit eilen mun unissa, näin sut niin selvänä/
En ollu uskoo, et olit niin kauheen elävä/
Sit heräsin, enkä tienny mitä tehdä/
Pyydän anteeks sulta, et tän piti näin mennä/
Ja jos pystysin, olisin tehny kaiken toisin/
Kumpa vois mennä ajas taa, tekisin kaiken toisin/
Irti päästäny oisin, en olis pitäny niin kii/
Nyt huomaan kavereista, et ne on surullisii/
Syy oli mussa, enkä sitä ikin kiellä/
VAikee elää, vaikee kaikkee niellä/
Kumpa tietäsin, mutten tiedä/
Et nähääks me enää, ja ootko sä siellä/
Kuuletsä viellä, kun vuodatan kyyneleeni sulle/
JA jos kuulet, vuodatan pelkästään sun kuullen/

1.
Kulta vielkin haudalles, mä tuon lisää kukkia/
Surullisena kyynel vierähtää, itkies monta tuntia/
Kun näkee sutkin, mihin jamaa oot joutunu/
Ja mun virheet on sun kohtaloks kait koitunu/

Kun tuntuu, et mun takii säkin oot siel taivaassa/
Mut mun mielest, sun pitäs olla tilallani maailmassa/
Sul oli sentää enemmä elämässäs intoo elää/
Mut ite kokoajan mietin vaan suruissani, et miks mä herään/

Virheitten kautta tappioihin, ja lisää vihaa/
Sun lähtös jälkeen, oppinu vaan elämäni pilaa/
Menettäny otteen kaikesta, ihan kaikesta kulta/
Rukoilen vaan siks, et voisin pyytää apuu sulta/

Kun en saa edes unta, mietin vaan sua öisin/
herätä taas nyt väsyneenä ja surullisena töihin/
Ei piristä mua ees ystävien näkeminen ollenkaan/
Kun kaikki multa vaan iloo ja nauruu olettaa/

2.
Kulta nähään viel, näin oon nähnyt sen/
Ja anteeks hautajaisist, siel käyny en/
Mut tiiät et rakastan sua

1.
Täs tarinas on kaks henkilöö, täys kusipää jätkä/
Ja kaunis tyttö, ketä kukaan muu ei jätä/
Jannu sortu väärille teille, teki virheit turhan paljon/
Tyttö näki siin jotain, ja apuu pojalle tarjos/

Mut poika vaan arveli, et tää oli taas tällenen virhe/
Ei kukaan rakastas mua, tai sit se olis virhe/
No hetken kesti suhde, ja jätkä alko pelkää/
Mitä jos ei pystyskää, ja kääntäs tälle selän/

Tyttö oli liian kaunis, ei voinu uskoo mahdollisuutta/
Espanjalainen veri virtas siin, se oli jotain uutta/
Pojan elämä täysin sekasin, ei voinu elää tällee/
Kun ties, et pettys vaan uudestaan jälleen/

Poika kitu öisin, se mietti miks tyttö täst tykkää/
Ei ollu poika komee, eikä sil ollu mainet yhtään/
Pelkkä tavis, joka ei ansaitsis tän kaltast neitoo/
Kun ties et tää Espanjalainen tyttö kaikki muut peittoo/

K.
Uhrannu virheile aikaa, poika pelkää edelleen/
Tyttö sai pojan pelkää, ei uskaltanu astuu eteen/
Rakkaus oli mahottoman tuntusta, oliks se sitä/
Mut kun poika pelkäs, eikä siks täst paskast pidä/

2.
Poika miettii, ''Miks aina niin varma nyt järkky''/
Ei oo yhtä kaunist tyttöö tääl viel ennen nähty/
Se teki täst vaikeet, poika ei voinu uskoo tätä/
Vaik vanno kaikkee, ettei muka tätä ikin jätä/

Ei kestäny kauaa, kun poju alkaa pelkää liikaa/
Jätti suhteen pois, ja jäi kaipaa tätä likkaa/
KAtuu sitä mitä on tehny, mut ajas ei voi palaa/
Virheit ei oo helpol korjaa, kun menettäny rakkaan/

Toivoo nyt et tyttö ajattelis ees joskus poikaa/
Sil poika tietää, et poika hipoo kokoajan pohjaa/
Ei oo onnistunu kertaakaan, ei tuu ehkä ikinä onnistuu/
Kun menetti nytkin parhaan, ja siks pojalle ei onni tuu/

1.
Suljen silmäni, Kuvittelen sut vierelleni/
Oot tyttö kaunein, tyttö mieleiseni/
Istun illal terassil, anna tuulen virtaa kasvoilleni/
Tiedän ihan hyvin, etten voi tehä tavoilleni/

Mitään mikä auttas, sut saamaan rakastumaan/
Mut jos sä luottasit muhun, veisin sut turvaan/
Mun satamaan, Leijaillen aaltojen yläpuolel/
Kompassii tarkkeillen, ja seuraten tiet huolel/

Haluisin vaan kertoo sulle, kuin sua ihailen/
Ja nyt pitkii aikoi kaukaa hymyillen tsiigailen/
Leijun tunteiden takii, ja hymys saa mut nauramaan/
Sä sait mut jopa vihatkin hautaamaan/

Ja se yks ilta! ... Se ilta oli jotain tärkeetä/
Sun suudelmas sai mut tuntee, ettei oo muut järkeä/
Kun sä, oot mun elämäni tärkein päätös ikinä/
Ja täs meiän suhtees, on jokin ihme kipinä/

K.
Hej kulta tartu kii! nyt leijutaan pois täält/
Poistutaan Suomen heikoil jäält/

1.
Paljon vihaa sisäl, ne virtaa ulos musta/
Aivan liian heikko alku, lisäs mun tuskaa/
En pysty todistaa asioita, enkä pysty lupaa/
Mitään, kun en voi sitä pitää kummiskaa/

Pääs kuuluu jotain, mut se on vain huminaa/
En haluu kuunnella, en haluu ääniä tunnistaa/
Kun pelkään et se vie mut mukanaan/
Siks niin paljon vihaa, ja mul aina tukalaa/

Vaik kulkenu valtavirtaa, ja selvinny elossa/
Oon erillainen, ja se pitää mut nytkin elossa/

1.
Vannonu valan kautta oman henkeni/
Luvannu siinä, etten kohtaa Helvettii/
En ainakaan yksinäni, vaan teiän kanssa/
Sota taivaaseen, ja kuullut rauhat maassa/

Vanholliset ajatukset, mut mitä sitten?/
Haista paska, jos sä tästkin itket/
Oon kuulunu seurakunnan nuoriin pitkään/
Koulutukset lopussa, mutten ehkä lopeta sitkään/

Mut se ei oo mun elämä, ei oo tosiaankaan/
Luet nää sanotukset, ja samal todistat parhaan/
Joka ei kaadu, Ei tönimälläkään tipahda/
Jos lyöt mua, huomaat etten ees inahda/

Et pysty uskoo? Noh ei sille voi sit mitään/
Tapan näil sanoil, ja löylyy vaan lisään/
Kun oot kuollu, sanoil pistän viel perään/
Sinne Helvettiin, sä joudut sinne elään/

K.
En usko ees et pystyt sanoo mitään järkevää/
Ja jos saat ees lauseen ulos, se ei oo mitään pätevää/
Ei kykene järkevästi käyttäytyy, siks alat pätemään/
Siks mä teen tän, et sua alkas vihdoin hävettää/

1.
Katon ulos, siel roskast ja sataa räntää/
Kukaan ei enää kuljeksi tääl/ 2
Vaan koulu vie ajan, pakko lisää pänttää/
Opiskellaaks me elämää varten tätä?/ 4
Eihän me tarvita puoliikaan, siks koulun jätän/
Arvottomaan arvoonsa, en opiskele turhaa/ 6
Muutenki elämän opit, luo mut maahan kuraan/
Tää on niin kurjaa, kuulla kuin kaikki kaikkoo/ 8
Vaik kuulee, kuin kaverit korkeelle aikoo/
Tipahtaa paska duuniin, duunaa sitä paskaa/ 10
Nostellen lantaa, niin kauan kun sitä jaksaa/
Tappaa nyt sit itsensä, pelkästään toivottomina/ 12
Pelätään yrittää, eikä toivo oo kiva/
Kun sitä pelätään näyttää, miltä näyttää/ 14
Koton erillainen kun kadulla, sil ontot aukot täyttää/
Heikkona sit itkee, ettei nähny tätä näyssään/ 16

K.
Kirjotettuu sanaa, vaiko määrättyy tietoo/
Siit miten opitaan jotain mukamas niin hienoo/
Kertaakaan korjaamatta, virheitä vanhoja/
Mitä koululkaan enään on meille tarjota?/

2.
Kouluis huonosti palkattuja opettajii inisemässä/
Takapenkin poikii syrjitään, vaik puhumatta jätät/ 2
Niit ei kiinnosta opettaa sua yhtään sen enempää/
HAluu vaan rahat taskuun, ei sen enempää/ 4
Itse siis oot vastuussa, siittä miten pärjäät/
JA etupenkin nuoleskelijat, ihan hyvin pärjää/ 6
Kun katottaan mielistelyy hyväks, sil lisä pisteitä/
Kokeet helpompii niille, kun olettaa itestään ihmeitä/ 8
Leijuu nyt siit kuin talutushihnassa pääsee eteenpäin/
JA säälittäväähän sitä on nähä, monta säälittävää edessäin/ 10
Ketkä ketään mua yhtään parempi, mut osaa pitää turpansa tukossa/
Mut hei, ei tää elämä niin vaikeet voi olla/ 12
Vaik koulutus taso jääny heikoks en tykkää opiskella/
Mutten haluu ikin perset nuolla, siis opei kosiskella/ 14
On mullakin ylpeyteni, vaik vähän erikoiset/
Yhtä mahollista munkin selviytyy, kun perheen esikoinen/ 16

K.
Kirjotettuu sanaa, vaiko määrättyy tietoo/
Siit miten opitaan jotain mukamas niin hienoo/
Kertaakaan korjaamatta, virheitä vanhoja/
Mitä koululkaan enään on meille tarjota?/

1.
Muistaks sä, kun puhuttiin pitkään/
Keskusteltiin perheest, eikä lopetettu sitkään/
Kun alko sataa, ja kastuttiin kokonaan/
Sait mulle jotain, jota sit halusin odottaa/

Oli niit nimii keksitty, ja talokin suunniteltu/
Piha puut, josta riippumatto keinu/
Ilta alko viilenee, ja vanhempas soiti mulle/
Sano et saisin tuoda sut jo kotiin oven suulle/

Viimeinen suudelma siit täydellisestä päivästä/
Ja sillon totesin, etten susta kulta irti päästä/
Nyt aikaa kulunu, ja sä oot lähteny viereltä/
Uhosin et lähtisin peräsäs, mut täs viel elän/

Arvaa kuin tää sattuu, kun en kuule susta/
Eikä ketään tajuu, kuin paljon muhun mahtuu tuskaa/
Mut koitan elää päivä kerrallaan elämää/
Kun tiedän kumminki et huomen joudun herätä/

K.
Kauniin ajan mentyy, edes pelkkää synkkää/
En pysty nauttii, enkä tykkää täst nytkää/
Pelastasitko sä kulta mut? Pelastasitko sä?/
Tulisit takas, ja lopettasit tän/

2.
Mä saatan hymyillä! Kun mietin meitä kahta/
Mut tiiän ihan hyvin, ettei tää suhde mitään anna/
Kun oot poissa, ja mä surullinen kokoajan/
Niin nyt ja ikusesti, mä kaipaan sua takas/

Kaiken kauniin, piti antaa kadota pois täältä/
Kun sä veit ne pois, ja nyt oon pelkkää jäätä/
Oot mun tähti tyttö, nyt vaan kaunis sävelmä/