1.
Syntyny lapsi! Leimataan hetkessä laittomaksi/
Olkoon vaan orpo! Kun on silti laitos lapsi/
Luulee ensin raittosaksi! Mut joutuu vainoomaksi/
Eri ihmisten ja sossun ikuinen painolasti/
Syntyjään syviä arpia! ei lasta tarvita/
Pidetään tätä tapausta! Huonona mallina/
Vaik vaan vankina! Oman menneisyyde/
Vastassa valtio! sekä oman äidin syyte/
Ja jos puhuu nuorille! leimataan terroristiks/
Ei apuu ristist! Ei tuu Jumala suoja kilviks/
Iskui lapsi ottaa vastaa! Mitä kerkee/
Elämä perseest! Ja pelkää jo omaa henkee/
Nauttii nähä verta! Sitä omaa verta/
Pelkää kieltäytyy! Vaik pitäs olla itsensä herra/
Mut peloissaan sen verra, ettei kehtaa/
Kun vääräl tiel, ja tykkää kummiski vehtaa/
K.
Tekee valtiost kirkkaan, näytellen reippaana/
Vastassa pieni reppana! Se terroristiks leimaamalla/
Paskaan heivaamalla! itsearvoo nostatetaan/
Kun ei kuulu, siihen laatu ja loisto kermaan/
2.
Paskat kansasta! Vois vaan rangasta!/
Kun päättäjät erottaa verisestä kankaasta/
ja heikost selkärangasta! esittää vammasta/
Suunnittelee kasvattavansa, uutta mustaa lammasta/
Päättäjil liikaa valtaa! se Suomen viel kaataa/
Kun ei kiinnosta kuulla enää yhtää paskaa/
Mitä ne jauhaa! Mielummin valmis hautaan/
kun kuulla tota! miks en voi ees nauraa/
Näkökulmasta vauraa! henkisesti hauraan/
Nyt lyömäs nuorille, sitä viimestä naulaa/
En kuuntele pätkääkään! kapinoin vastaan!/
Leimatkaa vaan, terroristiks poika rahvas/
Mut syy teillä! Et elämän polku raskas/
Kun teiän puhe luomas tiestä paskast/
Aitoja jo muutenki harvas! Te ette oo niitä/
Raha kiinnostaa! Eikä teille mikään riitä/
K.
Tekee valtiost kirkkaan, näytellen reippaana/
Vastassa pieni reppana! Se terroristiks leimaamalla/
Paskaan heivaamalla! itsearvoo nostatetaan/
Kun ei kuulu, siihen laatu ja loisto kermaan/