IRC-Galleria

1.
Vauhti kasvaa, kengät vaihtuu isompaan/
Mä alotin kävellä, kun toiset viel konttas/
Pistin vaipat sivuun! viel Kun paskoitte niihin/
Mä dissasin sua! Sillon sä siin itkit/

Päihitin papin saarnas! kun opettelit aapista/
Eka paha tekos! Mul oli jo sata luurankoo kaapissa/
Mun eka muija! viel sun pelätes tyttöpöpöjä/
Mä olin komee, kun te olitte viel söpöjä/

Kiertelin naisii asenteel, kun sä vast menetit neitsyytes/
Särjin sydämii! Kun sä itkit kii siin yhes/
Mä tarjoon viihdettä! sä vaan naurui/
Must löyty pitkälti voimaa, kun sä näytit naruis/

Oon humoristinen, mun jutuille nauretaan/
Sä oot tajuttoman jäinen, sulle nauretaan/
Ei jutuilles! Saat vaan kaikki häipymään/
Mun vieres aina kuumaa, sun taas kylmää/

K.
Kuha ennen kaikkee tajuut vikasi/
Et ei mua! vaan sua ne nimittää siaksi/
Et saa respektii! Vaik tappasit Bushin/
Ja kaikki menee pieleen, jos sä funtsit/

2.
Älä ajattele! Se ei sovi sulle ollenkaan/
Mua taas pyydettiin viisastelee ohjelmaan/
Kertoo viisaat teoriani! Ja nauraa sulle/
Mä nautin tästä! Kun sä tän taakkan tunnet/

Mä oon pelottava, kun sä pelkkä korsi/
Ja kadul puhutaan, kuin hyvin tilanteen hoidit/
Itkemäl äitii! ja juosten nopeesti kotiin/
Just sellanen huhu! Joka suhun sopii/

Ilman sua, varmaan Suomes ei ikin satas lunta/
Et jäädyttäs ilmastoo! Ja mä loisin tulta/
Tää on sanallinen ja verbaalinen murha/
Sä oot säällittävä, ja saat sen viel tuta/

Mä rehellisesti paras! Sun jäädes vikaks/
Mulle rehti huumori, muuttuu sussa vihaks/
Sä et saa, tai et tajuu mitä huumori meinaa/
Mä onnistun taas! Kun sä jälleen feidaat/

1.
Mul on halu kertoo! Kaikki läpikotasin/
Masennuksesta! siihen miten sut kohtasin/
Surut vaihtu nauruun! Tavates sut taas/
Sait kaikki ne surulliset tekstit suttaan/

Sanomatta sanaakaan niistä teksteistä/
Nyt hymyilen usein! Senkin teit sä/
Kiitos ei riitä! Haluisin kertoo paremmin/
En tyydy kiittää kerran! Pyydän anteeksi/

Samal sitä et olin vähän vaikee alkuun/
Mut kaikki hyppäs raiteille, ei tälläst satu/
Mut kiitollinen siittä! Sain otteen kiskoista/
Nyt mä voin heikompii apuna kiskoa/

En anna toisten vajota, sille pohjalle saakka/
Usko mua! Mä tiiän mit meinaa se taakka/
Muka helppoo elämää, kun hymyilee mestoil/
Mut mitäs apuu siit on, kun ei ketään jolle kertois/

K.
Kiitos, syvästi sydämeen osuneesta avusta/
Nyt en pelkää! Nyt en enään laahusta/
Onnessani, sulle kiitosta raapustan/
Nyt tiiän, ettei saa antaa tilaa tuskaan/

1.
Sade piiskaa voimalla kattoon/
Mä pelkään, pyydän armoo/
Päivät vähenee loppuunsa nyt jo/
Kalpenen ihmeellisest, ei kai syyt oo/

Mut pelkään jatkuvasti! Tätä asiaa/
Tälläsesta elämästä, on monta tarinaa/
Miten joku lähtee! Menee tien toiselle puolelle/
Sit kuullu ystävist, ketkä puhuu kuoleille/

Onks se sit väärin? Et kaikki perseelleen/
Asun porukoitten luon, mutten kuulu perheeseen/
En oo kuollu! Mutten ikin oo elänykkään/
Sitä et tajuu! Mutten mä ees elä nytkään/

Pelkkä kuori, kaiken paskan alla/
Itsetuntokin! On heikko sanomatta/
Miten tuntuu pahalta! Olla näkyvillä/
Ja joka ikinen sana mua viiltää/

Istahdan latialle, albumin eteen/
Kyyneleet valuu! Sen muistot tekee/
Siit pienest pojasta! Ihan eri jäbästä/
Kun nykynen, se pieni räkänenä/

Kaukanen minäni! Sillon joskus ennen/
Vieres apu! Sekä turva, nimeltä Perhe/
Nyt kaukanen käsite! onnesta ja ilosta/
Ennen lämmin ihminen, nyt muistuttaa vilposta/

Haaveilin nuoren paljon, mut mitä kävikään?/
Ei pärjää ilman juomaa! Ei rähinää/
Toivon et olisin toisin! Olisin parempi ihminen/
En pelkäis! Tai ettei mun tie olis kivinen/

Eikä kai sais valittaa! Mikä mulla vikana?/
Hyvä suku! Ja ystäviikin ihan sikana/
Silti tuntuu et, jotain silti uupuu, en/
Uskonu et tuntisin ikin tälläseen turhuuden/

1.
Hivuttaudun vaivihkaa pöydän ääreen/
Hymähdän, ja sanon asiat vihdoin ääneen/
Loputtomii teinei! Fruidei, niit wannabee feimei/
Kaikki löytyy täält! Myös helmi neitei/

Pulssi hakkaa kahtasataa, en silti aristele/
Tullu tätä varten! Ja nyt jopa tarvitsen sen/
Et pääsen pöydille, huudeille laulelee/
Entiset sortajat, vielkin ne mulle naureskelee/

Väliiks tällä? Väliiks hällä?/
Mä tahon räppää, ota vaan tää läpäl/
En tullu sun takiis tänne asti! Tulin omast tahosta/
Tää on kova juttu mulle! tähän mä panostan/

Nään itteni valona! Ohjaamas hoppii parempaan/
Mä tiiän, et pystyn pareman laiffin rakentaa/
En kaipaa huorii! en kaipaa siivel lentäjii/
Mut jos kaipaat apuu! voit lepää siivel siin/

K.
Jep vaivihkaa nostin itteeni pykälällä/
Et kerran pinnalla, alaks jo tykätä, häh?/
En kaipaa sua, en sun ystäviis uhoomaan/
Tarviin pelkkää räbää, sitä saan itelt putoomaan/

1.
Vaihteet päälle! Viimesetkin kynnellä/
Mä tiiän! et me pärjätään tääl yhdessä/
En kalastele kavereita! Ystävii riittämiin/
Ja jos oot tulos sortaa, tuut siin hävii/
Itseluottamus jatkos huippu luokkaa/
Tiedän tasoni! Ja se jatkossakin huomaa/
Oon parempi kun tavalliset tavikset/
Sä oot ylpee jo jos yhen lainin hallitset/
Mä rustaan jo toista tusinaa, silloin/
Täs tuotettu tulos! Kun treenannu illoin/
Ylpeilen tällä! Mut älä luule mua leijaksi/
Eikä se oo siit, et jos kertaalleen feidasin/
Kun kaikki tekee virheitä! Mä vaan harvemmin/
Mult on turha ruikuttaa! Mä en pyyntele anteeksi/
Kun siihen ei oo syytä! Ei ikinä enää/
Mä oon opetellu tätä varten vittu elää/

K.
Tavoite tavotettu! Tavotteit lisää/
Mä en pelkää! enää yhtikäs mitään/

1.
Vaihteet päälle! Viimesetkin kynnellä/
Mä tiiän! et me pärjätään tääl yhdessä/
En kalastele kavereita! Ystävii riittämiin/
Ja jos oot tulos sortaa, tuut siin hävii/
Itseluottamus jatkos huippu luokkaa/
Tiedän tasoni! Ja se jatkossakin huomaa/
Oon parempi kun tavalliset tavikset/
Sä oot ylpee jo jos yhen lainin hallitset/
Mä rustaan jo toista tusinaa, silloin/
Täs tuotettu tulos! Kun treenannu illoin/
Ylpeilen tällä! Mut älä luule mua leijaksi/
Eikä se oo siit, et jos kertaalleen feidasin/
Kun kaikki tekee virheitä! Mä vaan harvemmin/
Mult on turha ruikuttaa! Mä en pyyntele anteeksi/
Kun siihen ei oo syytä! Ei ikinä enää/
Mä oon opetellu tätä varten vittu elää/

K.
Tavoite tavotettu! Tavotteit lisää/
Mä en pelkää! enää yhtikäs mitään/

1.
Hiki valuu pintaan! Paha olo puskee/
Psyykkiset häiriöt! Ne voi jo tuntee/
Kahvi kuppi ei pysy käsissä, pirstoutuu/
Keittiön lattiaan! Ei täst mitään tuu/

Ja viimeistään nyt! On aika tajuta/
Se ääni pään sisäl! Taitaa haluta/
Murhia! Tappoja! Silkkaa tuskaa/
Se mun haaveeni pois murskaa/

Työntää nurkkaan! Nauraa mulle/
Mä tiedostan! Mutten sitä tunne/
Ääni on kaukasesti tuttu siltikin/
Se karmittaa! Ja hysteerisyys sit/

Aiheuttaa pelkoo! Mitä jos sittenkin?/
Mä omaan tän paskan itsekkin?/
Mitä jos nää arvet, ite itelleni viiltelin/
Kun en muista, mitä kävikään viimeksi/

K.
Hiljaisuus! Rauha tyyneisyys!/
Se kaikki vainottu menneisyys/
Kuiskaus sisällä! Voimistuva kokoajan/
Mä pelkään! tätä mä halusin kaartaa/

2.
Lähetin kirjeen kaikille, ''tapan teidät''/
Hirttonarun palasella, lähtien eri teitä/
Nauroin katkerasti! Samal en tajunnut/
Tilannetta ollenkaan! mitä en halunnut/

Talostakin löytyny, verinen kirves/
Eka luulin tätä jokskin virheeks/
Nyt sen tajuan! Se sekoittaa mut/
Ääni pelottava, puhuu niin et haavoitun/

Virheet muistuu! Pienin katkoina vaan/
Ne veriset muistot! Mua valvoittaa/
Haavoittaa! Enkä pysty pakenemaan/
Hauras pelko! itseni heikkoon jamaan saan/

Pirstoutuvat haaveet! Mun omat tarpeet/
En saanut näitä ikinä, siit anteeks/
Et ikuinen luuseri, joka pelkää/
Nyt kun pelkään! Käännän selkää/

1.
Hiki valuu pintaan! Paha olo puskee/
Psyykkiset häiriöt! Ne voi jo tuntee/
Kahvi kuppi ei pysy käsissä, pirstoutuu/
Keittiön lattiaan! Ei täst mitään tuu/

Ja viimeistään nyt! On aika tajuta/
Se ääni pään sisäl! Taitaa haluta/
Murhia! Tappoja! Silkkaa tuskaa/
Se mun haaveeni pois murskaa/

Työntää nurkkaan! Nauraa mulle/
Mä tiedostan! Mutten sitä tunne/
Ääni on kaukasesti tuttu siltikin/
Se karmittaa! Ja hysteerisyys sit/

Aiheuttaa pelkoo! Mitä jos sittenkin?/
Mä omaan tän paskan itsekkin?/
Mitä jos nää arvet, ite itelleni viiltelin/
Kun en muista, mitä kävikään viimeksi/

1.
Verinen virta! Hyinen poski/
Isku viiltävä, joka koski/
Polvistunut ruumis! Viimesillään/
Ei pääse etenemään, ei millään/

Ei oo mitään! Ei mitään nää/
Kuka oppis nuoresta pitämään/
Verikin valuu pisaroina viimeistä myöten/
Katkera lapsuus! Kostaa sen toista lyöden/

Ei anna myöten, vaan nauraa/
Katkerasti silti itkee, haluu hautaan/
Pelosta kankeena! Ei oloo vaateta/
Kaikki se hymy siin suulla valetta/

Pelis aletaan, vaan feikillä elää/
Kaikki okei! Mut samal ei haluta enää/
Balanssi kadonnu! Hirviö sisällä/
Kaikkien jälkeen, se tuntuu edelleen tältä/

K.
Tärinää, pelkoa! Ei saa selkoa/
Hytinä selässä! Vihaa se verhoaa/
Ei pysäytä petoa! ei onnistu enää/
Pakko lopettaa, kun ei haluu elää/

2.
Pakoreittei yks! Liipasin herkälle/
Maa jalkojen alta lähtee pettäen/
Ei maata, ei taivastakaan/
Tulos sama aina! Tulee vaivaamaan/

Veri vana virtaa! Se punanen koski/
Kaunista katsella! Kun vetää poikki/
Kadun toiselle puolelle asti/
Taas kuollut! Nytkin se on lapsi/

Helppo hukuttautuu! Pelolta karata/
Lyödä hanskat tiskiin, ja aikaa maata/
Ei tarvi nousta! ei tarvi elää elämää/
Kohta on siivet pistettävä kummiski selkään/

Kurottaudut peloissas, painaudut alemmas/
Hivenen esität! Ja tunnet ittes paskemmaks/
Ei armoo! Ei oo enää tarmoo/
Mut kun ei oo ees enää elämän tahtoo/

K.

3.
Kallio murtu, vankka ja varma/
Ei pelotonta, ei oo vakaa varmaa/
Kuuntelet vanhaa, mutta sokeaa/
Et anna itelles armoo, Et voisit kokea/

Kaikkee sitä, mitä olis mahdollista/
Ja siin oot oikeessa! Mikä muka mahdollista/
Tapa on tapaa, tai tulla tapetuksi/
Sitä sä mieltä! Ja sitä sä murehdit tuskin/

Oot tuskis! Niin miks muilla hauskaa/
Se oot sä ketä, ekana leivästäkin haukkaat/
Ne maukkaat, ja hivelevät palat/
Onni vaan sulle! Mitä muilta salaat/

Sä vaan palaat, vihan voimin/
Silti huutelet, et kunpa kaikki toisin/
Et kestä murhetta, et vaivaa/
Mitä turhaa! Kohta sitä ollaan vainaa/