1. (minä toiselta puolelta)
En kaipaa rahaa, ja sen tuomaa huvii/
En ihanne naista! Ja sen mallimaailman kuvii/
En arkipippaloita, enkä kyl hollywoodi tason juhlii/
Jos joku tarjoo parempaa, pitää sitä sit funtsii/
Et jos annan käden sille, menetänkö toisen?/
Mitä jos mä nyt jo tavannu sen oikeen?/
Kaipaanko jotain, mikä ei oo oikeesti mun omaa?/
Ja miks mä muka en nyt jo ihannetta omaa?/
Koska kulta kainalossa, ja perhe kunnossa/
Mun paska maine? Mä pyyhin pois omalta tunnolta/
En kaipaa toista samanlaista, joka puhuu pahaa/
Seläntakaa salaa, toisille mun salat/
Mä luotan et mun rakas, ei sitä sit tekis mulle/
Mut en luota ystäviin, koska en niitä sit tunne/
Mitä ne tekee, mitä ne haluu musta oikeesti?/
Elääkö siivellä? Vaiko välittääkö ne oikeesti?/
K.
Sankari tarinan stoorii, heikost paskiaisesta/
Mitäs pidit mun fiiliksestä? Mitä mun maistiaisesta?/
Ei tainnu tulla hyvään sumaan, tääkään tänne/
Oon vaan pikkuhiljaa tainnu jäädä jälkeen/
Täst elämästä selällänsä! Heikoimmillaan/
Miten näin heikko? Voikaan noistaa kädet ilmaan?/
2. (Minä silt toiselt puolelta)
Ne läheisimmät ihmiset, puhuu selän takaa paskaa/
Ja sit ihmettelee, kun mul ei elämä enään taas nappaa/
Elän elämää paskaa, lasisel lasil joka murtuu helposti/
Ja jos joku kysyy miten menee, en vastaa et heikosti/
Valehtelen ja koitan olla, jotain mitä en kykene olee/
Siks mä oon ollu niin monen ihmisen vihan kohteen/
Olemalla jotain, mikä ei kärsi kolhuista, virheistä/
Ei soimaannu ja kärsi, ohikulkijoidan toruista, virneistä/
Vaan kestää kaiken kaikkineen! Niin helvetin helposti/
Mut kun vittu se on toisin! Kestän niin heikosti/
En tiputa tippaa silmiltä! Oppinu hillitsee sen/
Kellastutan lehden! Ja jotain pahempaa teen/
Josta kuullu kavereilta, tärkeimmiltä läheisemmiltä/
Samaan aikaa, kun se ei enään sit lämmitä/
Ei kiinnosta tippaakaan elää! Kun onnistun vaan kämmiä/
Ja kun yritän tosissaan, mä vaan uudestaan häviän/