Korkkaan pullon, nostan sen ylös tätä julistaen/
Kulta rakas siellä! Tälle tunnelmaa haen/
Pitäs kai kyynelehtii! Ja itkee sun poissa oloos/
Mut ei! En löydä siihen syytä enää, joo/
Tiiän et kärsin, mut oon onnellinen vuokses/
Viellä kerran mäkin tuun sinne sun luokses/
Harva varmaan muistaa, sitä sun hetkees/
Kun kakstoista kesäsenä! Olit niin hehkeen/
Siin kura asussa, nostamassa halkoja metsällä/
Ne kuvat hei! Harmi ettei mul oo niit enään täällä/
Mut se hymy! Se pää syy miks muistan ne tilanteet/
Kaunis hymys! Se pelasti niin monet tilanteet/
Söpömpää ja kauniimpaa tyttöö ei hevil löydä/
Kaduttaa kun ei ollu sun kiinni pitämiseen köyttä/
Joka olis saanu sut pysyy täällä, meiän vierellä/
Mut hei kerran viel, ollaan kaikki sun vieressä <3
^
^
Kulautan kurkusta alas! Mietin sua ja palaan takas/
Maailmaan jossa, sä olit se paras ja rakas/
Mä en ikävöi sua salas! Mä ikävöin sua ikusesti/
Kai nyt pelkään vielki! Mut surut jo liian pitkään kesti/
Mä en taho enään olla tässä kuvassa se heikoin/
Nyt rupeen elämään, ja rupeen maksamaan velkoi/
Ehkä tulevaisuudes tuun viel selvii kaikesta/
Mut en ikin selvii, etten oikeesti pääse yli naisesta/
Jota rakastan! joka ollu tärkein jo pidemmän aikaa/
Mut miten voi olla, että niin tärkee on jo vainaan/
Anna kai nyt olla, ja jätän itekin kaiken täällä/
Mä en pysty, Enkä oikeesti ees haluu jäädä/
Kaipaus ja pelko! Ne tekee tästä niin vaikeeta/
Siks tää on kaikist helpoint rustaa! Siis aiheena/
Kun eniten koskettaa! Eniten tekee musta runollisen/
Muusani vaik kuollukin! Sä sait musta sen runollisen/