1.
Kerron tunnerikkaan tarinan, tavallisen ihmisen sanoin/
Kerron fiiliksist, en sainaa aineiden vaaroist/
Tarina rakennettu nuoren mielen ympärille/
Tarhaikäsen matkasta, kohti tärkeimmäks opiks ystäville/
Tän koettu, ei toisil ollu varaa enään valita/
Mikä on matkanpää? Kun nuori elämä ei ollu enää hallinnas/
Nyt kun kysytään, mikä oli sun matkas tarkotus/
Tiedetään sanoo, et sun tarkotus oli opetus/
Kun nuori on ensojen uhri, mihin on suunta matkalla?/
Kyl sin ystävätki, miettii et miten toinen voi olla noin paskana/
Kun näkee päälle päin, et kaikki on mennyttä/
Tullu eteen raivokohtauksetki, joista vaikee leppyä/
Kuolema parempi, kun elää tääl kaiken keskellä/
Ja noh... Nythän sä et enää ees elä/
Kiitos monista vuosista! Kiitos kaikesta ystävä/
Kiitos siitä ennen kaikkee, et olit meiän ystävä/
Huuki.
Matkan vartta, pitkin kuljettu pitkään/
Toiset luovuttaa, tiensä varrel elämänsä riistää/
Dallattaan matkaa edelleen! Teille tehden kaarta/
Pyydän anteeks! Ettei ketään suostu sua taivaaseen saattaa/