IRC-Galleria

Laitan pääni tyynylle, mieli juoksee jälleen/
Onko tää nyt ainoo tapa? Et voin sut näkee?/
En kirjottas tälläst paskaa! Jos sä viel eläsit/
Olit ystävä läheisin! nyt oot se ystävä etäsin/

Kaipaan niin! Miks et vaan vois tulla takasin?/
Halaan bäck! En ehtiny kertoo kuin sua rakastin/
Ei tää oo homoo! Vaik jäbää kaipaan liiaksi/
Kyl mä kato muistan, kuin sä sun kätes likasit/

Mun vuokseni! Näytit syyn miks pitää elää/
Ja sit kun jäbä ite tekisen, ja lähti lepää/
Mursihan sen pienen mielen! Poika kipeen/
Koska tarviin tätä! Mä paperille tunteet kiteen/

Ja kerron sille, miten kaipaan sua tänne/
Aika pitkään viel! Koska ei paljoo jäljel/
Tääl kun sä menit kuolee, voi vittu sattuu/
Sä oot jäbä se syy, miks pitää kynään tarttuu/

Turha tulla ruinaa, mä oon lojaali vaan ystäville/
Perheelle, rakkaille! Ja oliks tää sit taas yhtää ihme?/
Et meitsin matka taittuu, ja kun tää poika varttuu/
Alkaa elämäkin maistuu! Tiedän nyt jo mitä haluun/

Tyttö vierellä, siit on aika hyvä musta jo alkaa/
Mut pitää silti olla varuillaan! Ettei tää hyvä karkaa/
Sil tietää ettei oo ainut kosija tälle tytölle ei ollenkaan/
Nätit tytöt on haluttuja! Sen voi jo jokainen olettaa/

Mut niinku sanoin, etten oo lojaali kellekään ketä uhkaa/
Mun maailmaa! Se takaa sulle sen mitä pahaa must saa/
Nyrkkii feissiin! Ja sitä mukaa myös muutakin/
Sil mä oon jääräpää! Ja mä tiedän mun suuntani/

Askeleissa näkyy varmuus! oon varma tästä bellasta/
Voin sanoo rehellisin mielin! Että pidän tätä unelmana/
Ja pian jo onki aika muuttaa, ja yhdessä suunnistaa/
Tietä yhteistä! Tän tytön kanssa on hyvä silmät ummistaa/

Pyörristän mun mieltä, ja en enää ajattele niinku ennen/
Nyt mä jo sen huomaan, kuin mun asenne oli perseest/
Käytin aikani väärin! Luotin useesti just valiumii/
Se mitä mä olin, tuntu kun muuta tarvin tuskin/

Mä olin ain niin tuskis! En uskaltanu koulus puolustautuu/
Jos olisin jääny kii! Se olis pistäny mut ruttuun/
Siks aina kun oli pahaolla, mä skriivasin paperille/
Sori olin kaks eri ihmistä! En hiiskunu asioita kaverille/

Ne kelle olisin ollu tilivelvollinen, työnsin pois mun luota/
Se oli mun tapa, ettei tulis toisille musta huolta/
Olin kumminki ite itteni siihen jamaan laittanu/
Ite ekan kerran siin kiertees, sulaa maistanu/

Tuli kato kehuja, epäonnistujan mielelle hyväks/
Tunsin hetkellist hyvää oloo, mut muistot jäi syväks/
Kato sitä mukaa, mitä tuli esteitä vastaan/
Pisti sisään lisää! Ja se oli täyttä paskaa/

1.
Okei rauhotuin, haukoin hetken happee/
Kävin kierroksilla! Se tais olla tarpeen/
Liikaa sisällä! Liikaa oli pidätelly itkuu/
Tarvitsin kullan sylii, ja paikkaa johon istuu/

Sit hetken kelasin, ehk olin liian negatiivinen/
Mut hei kattokaa mua, oon mäkin vaan ihminen/
En kestä kaikkee, en pysty händlää/
Toisten ongelmii, ja samal pitäs päättää/

Omasta tiestä! Ja että mitä mun pitäs tehdä/
Tiedän kyllä, ettei tän pitäs näin mennä/
Mut jos aina on auttavana kätenä, saamat tukee/
Niin kyl sen huomaa, mitä siitä tulee/

Sama paska kasaantuu, ja kun ei voi avautuu/
Sitä ei saa ulos! Ja sitä sit ei helpolla tuu/
Mut kun tulee, niin se tulee urakalla/
Liian koval paineel, oli nytkin jo tappaa/

1.
Puukon arvet käsissä! Valuva veri muistuttaa/
Mä vuokses voin vaikka elämäni uhraa/
Niin teenkin! Että voit löytää paremman/
Tiedän rakkaudesta, että sulta anteeks saan/

Olin vajonnu liikaa! En voinu tälle mitään/
Pyristelin vastaan! Mut en saanu kii mistään/
Valelen itseni bensiiniin, ja sytän palaa/
Eipä jää mitään jäljelle! Tästä paskast/

Joku vitun märkä pläntti! Minkä joudutte siivoo/
Mut parempi se, kun et viel siin oon/
Olin heikko! En pystyny puhuu kaiken keskellä/
Huomasin kuin paska oon, ja kaikki oli perseestä/

1.
On synkkä yö! Ja mahtava tapa kuolla/
Menneit ei voi muuttaa! Mennyt monta nuorta/
Poikkeus vahvistaa säännön, parhaat lähtee ensin/
Meen niin oon se poikkeus! Koska ekojen joukos peril/

Paskanen ihminen! Mahtavaa lähtee vihdoin/
''Kuole kuole kuole'' Päässä vaan soi/
Vittu joku saatana puhuu mun pään sisällä/
Enkä ees kaikkee tota paskaa sisästä/

Oonko tehny noin paljon pahaa? Mitä se hokee/
Kertoo mun virheistä! Ja vitun vaikee tota kokee/
Koitin olla nopee! Ja selvitä täst oikeesti/
Mut ei! Mä jäin masennukselle toiseksi/

Se pään sisäl kysyy, nautinko tästä`?/
Vastaan tietenkin! Etten elämästä/
Edes nauttinu ikinä! Hetken oli kipinä/
Mut sit tuli ikävä! Ja rakastan vielki sitä/

1.
Niinku vanha puu, alkaa halkeilee muistoista/
Jokaselle siunattu elämä, ja ei oo tietä toista/
Valinnan mahdollisuus, luo myös katumusta/
Elämälle suruu, ja suurta ja pelottavaa tuskaa/

Mut kokemuksetkin on rajallisii, ja erillaisii/
''SATTUU'' Teot mun sielussa riipii/
Ne paskaks repii! Kaiken sen hyvän/
Mitä oli mussa! Piilossa siel syväl/

Nyt enää ontto! Ja heikko kuori pinnalta/
Lohkeilee! Ja en osaa paremmin ilmasta/
Kuin kaipuu kipuun, ja kuolemaan johtaa/
Mut suremaan, ja matkustamaan pois vaan/

Se vois poistaa, niin murheet kun paineet/
Hetken helpotti, kun unohdin aineet/
Pääsin pinteest, mut sit upposin kun titanic/
Tiedottomas tilas, kaiken jälleen vaan pilasin/

K.
Hetken tuntu hyvältä! Nyt itkettää/
Miks menin jälleen tän tekemään?/
Miks itken? Miks koen tän näin vahvana?/
Miten voi olla totta että oon näin paskana?/

2.
Nuoren kierre alko kun ekaa kertaa helähti nyrkkii/
Kohti toista poikaa! Ja sekin pelost et jäis yksin/
Jos ei löis! Nyt sitä tekee ihan muuten vaan/
Viha pakotti jatkaa, yhä uudestaan ja uudestaan/

Nautti vihasta! Ja rakens elämää sen avulla/
Ei nauttinu mut tyydytti kun sai satuttaa/
Sydämestä pistää! Liian julmaa jatkaa/
Kuolema auttaa! Kun sen tulla antaa/

Lähi liitoo, putoo naamalleen asvalttiin/
Muistot palautuu! Kuin elämäs ravattiin/
Turhaan! Vois vaan kuolla viel ku pystyy/
Jaettiin elämä lahjaa, miks mult ei tultu kysyy/

Haluunko ees tätä kaikkee! Halusinko ees elää/
Vittu mitä paskaa! Haluun mennä lepää/
Rest in peace minä! En kaipaa sitä lätinää/
Haistakoon kaikki paskat! Loppukoon kitinä/

Kukaan ei nää, kukaan ei tunne/
Kellekkään ei kuulu, kun on mul murhet/
Palelen ja nään et kaikki onki taas jälleen ohi/
Kylmety! Ja kepillä heikkoo jäätä sohin/

Omat sodat sodin! Tiesin sen jo alussa/
Mut pliis! Onko paljon pyydetty ettet satuta/
Lähtöni jälkeen! Voin taata teille onnee/
Mä tiiän! Olisin voinu yrittää saada otteen/

Mut kun ei! Mun fiilis ei ollu sitä enään/
En kaivannu mitään! En tahtonu elää/
Masennuin ja onks se ees yllätys?/
Olisko ollu liikaa pyydetty, et olisit kysässy/

Ees kerran mikä on mun mielipide mihinki/
Mut ei! Ite sä päätit ja mieles piditki/
Ja mä itkin! Ja mua sattu oikeesti/
Siks mä muserruin, kerran jos toistekki/

''

Tää ei ollu kenenkään vika, ei täst voi syyttää ketään/
Mul vaan tuli sellanen tunne, etten kuuluis elää/
Enkä jaksas enää, Tapella kaikkii vastaan/
Turhauduin ja itkin! Ja kaikki oli niin paskaa/

Naurat varmaan nytkin mulle ja mun tunteille/
Mä oon kyl kiitollinen, kaikest hyväst mitä teitte/
Mut vittu mun fiilis ei nyt nappaa tähän/
Etäännyin! Ja nyt tän kaiken tähän jätän/

Kiitos ja näkemiin! Kuulette musta vaan muistoissa/
Mua sattu, enkä päässy irti haavoista/
Lepään ja se on hyvä, ansainnu kuolla/
Miks en mä vois? Kun niin moni muu nuorta/

Henkee on koetellu ja vieny tuolle puolelle/
Nyt jos moikkaatte mua, moikkaatte kuoleelle/
Painaa tää, kun ei voi vaan painaa päät/
Turvaan, vaan kun pitää lähtee teit vaivaamast täält/

1.
Muistatko kun nauroin? Ja puhuin paljon?/
Näyttelin ilosta! Ja otin mitä oli sit tarjol/
Muistatko kun eka kerta tutustuttiin/
Maine oli ehkä kiriny edelt, mut niin/

Olin erillainen, mitä olitkin musta kuullu/
Joka kerta kun siit kuulin, niin se tuntu/
Ku kumminki sillon ku jollain vaikeeta, olin aina läsnä/
Oman terveyden jätin! Kuhan toisii en päästä/

Putoo alas! Ja se tuntu aina paskalta/
Mut hyvältä! Koska se sai teiät jaksaa/
Muistatko meiän typerät temput mitä tehtiin?/
Muistatko? Kun sinne kurssillekin yhes mentiin?/

Muistatko kun ekat kännit vedettiin?/
Muistatko senki kun mä aineet vetelin?/
Pidin silti susta kiinni! vaik olin ite kaatumas/
Sil säkin sekasin! Eikä paikkaa mistä tarttumas/

K.
Muistatko? Muistatko? Muistatko?
Mitä mä olin? Muistatko?
Voi olla et tuutte mut nopeesti unohtaa/
Mut olin se ketä oli sua aina valmis nostaa/
Jos olit putoomas! Mustatko?
Mä oli...

2.
Entä vappu? Kun en hallinnu juoman määrää/
Olin pitkään odottamas sua! Ja olin oksennust yltä päältä/
Et jättäny mua, enkä mäkään jättäny sua/
Muistatko? Kun sanoin et taisin suhun rakastua?/

Muistatteko kun se kaveri ketä hakkas gigiksen?/
Mentiin kylään sen huudeille! Ja se juoksi karkuu vikisten/
Mustatko? Kun mä hekotin sanalle kun sanalle?/
Olin väsyny, muistatko kun sanoin haluuvani takas sen?/

Muistatko? Miltä näytin valkosissa housuissa?/
Muistatko? Minkälainen nuori koitti räpiköidä uimas/
Muistatko? Mikä teki mut iloseks puiston keinus?/
Muistatko? Kuin pyysin et sä voisit aina kanssani heiluu/

Mä olin, mut enpä enään oo mitään/
Muisto ehkä! Mut senki voi kauas pois pistää/
Voi nenänsä niistää! Ja unohtaa mitä muistat/
Ehkä ekan kerran tän kuultuu, voit päätäs surust puistaa...

1.
Mua sattuu! Sulkies silmät ne palas uniini/
Olin jo luullu, etten enää tätä kaikkee tunsisi/
Rinnasta painaa! ja kaikki vaan kalvaa/
Koitin tätä kaihtaa! Sanon etten jaksas/

Tätä samaa paskaa! En vaan kykene/
Matka niin paska! Ja näin katkes matka yhtenen/
Muiden seurassa! Mä itteni viel teurastan/
Koska en pysty! En tälle sairaudelle seuraa saa/

Se repii muistoi takas mieleen ja masentaa/
Lyö mut maahan! Ja mut samaan jamaan asettaa/
En pysty kertoo täst mitenkään mitä tunnen taas/
Koska tää paska! Ei tää oo murhet vaan/

Kumpa voisin elää! Mut napitkaan ei auta enää/
Tähän en taida saada apuu, en sitten keltää/
Tää oli sillon, tää on nyt jälleen/
Ja voin sanoo etten pysty, ensimmäisen jälkeen/

2.
Ihan sairas kipu rinnas! Se piikittelee mua/
Mul meni hyvin! Miks tän pitää jälleen tapahtua?/
Viimeks sorruin aineisiin! Sain itteni loppuun/
Luulin sillon tyhmänä, et tähän vois tottuu/

Sain sen peitottuu! Kun kykenin irti aineista/
Mut mitä nyt? En oo menos sekoilee aikeiskaan/
Millä nyt kykenen pelastaa itteni? En millään/
Kai se on vaan pakko vikaa kertaa niistää/

Sit itseltä henki riistää! Ennen kun satutan ketään/
Viimeks kun tein sitä tarpeeks! Mut en enään/
Tiedän virheeni! Se on se että mä elän vielläkin/
Olin tyhmä! Mut nyt mä sen oikein mieltäsin/

En oo pelon vietävis! Mä pääsen eroon tästä/
Vihdoin on kanttii, päästää elämästä/
Vaik jätän tänne paljon! Parempi kai niin/
En haluu satuttaa teit! Valitsen teon halvin/