IRC-Galleria

Niin nopeesti saa kaikki asiat uuden merkityksen ja niin nopeesti elämä muuttuu. SYntymä muuttuu kuolemaksi, päivä muuttuu yöksi, ilo muuttuu kyyneleiksi..
SYdän lyö jossain vaiheessa sen viimeisen lyönnin. Ja sitten se vaan ei enää syki. Milloinkaan. EI milloinkaan.
Pienet jalat ja kädet potki, jossain vaiheessa viimeisen kerran ja sitten nukkui pois. Ei potki milloinkaan. EI naura, ei itke.. EI lyö eikä pure. EI kakkaa eikä pissaa. EI halaa eikä pussaa, ei ota poskista kiinni ja katso syvälle silmiin ja anna märkää pusua keskelle suuta.

En saanut pyyhkiä kyyneleitä SInun silmistä, en suudella otsaa kun nukahdit. En saanut pitää sylissäni, olet vieläkin niin lähellä mutta jossain niin kaukana.

Olet niin kovin rakas etkä ikinä lähde sydämestäni, kannan sinua siellä minne tahansa menenkin.

Äiti itkee nyt ja äiti itkee pitkään, älä silti ole suruissasi, olet vain niin kovin rakas ja minulla on sinua ikävä. Ikuisesti.