Hassusti sitä joskus
luulee että aloittaessaan/lopettaessaan
jotain asiat alkavat mennä
helpommin, mutta
kuitenkin jossain
vaiheessa huomaa
ettei niin ole.
Että olisi vain kannattanut
pysyä aikaisemmassa järjestelyssä.
Sitten taas jos siihen palaa,
luulee hetken että kaikki on
täydellistä. Ja lopulta törmää
reunukseen ja maistaa asfaltin.
Ymmärtää siis tehneensä taas väärän valinnan.
R e u n u k s e e n törmäys on toisinaan aika yleistä minulle.
Kuten myös tämä epämääräinen tekstin jaksotus.
Ehkä kuvittelen että teidän olisi tällätavalla kirjoitettuna helpompi lukea.
Ehkä kuvittelen että joku todella lukee tätä.
PÄIVÄKIRJAN STALKKAAJAT.
HAH!
"Sä et kai tainnut tietääkkään
että heräät mun vierestä"
Typeriä
kuvia
typerässä
luomuksessa
nimeltään
internet.
Ihan kuin tämä olisi elämä.
Ihan
kuin
tämä
toisi
tähän
merkitystä.
T e r v e t u l o a , n y t j u h l i t a a n !
( . . . j a n i i n s ä p u t o s i t k u o p p a a n )