Sanoin "katso, kuinka kaunis taivas"
Vastasit "ulottuvuuksia on yhdeksän plus aika"
Näytin kuinka osaan leikkiä kuollutta
Sanoit ettei kannata pidättää hengitystä
Naapurien nauru kuului sisäpihalle
Iskin nyrkin seinään kun käännyit Liisankadulle
Alkoi sataa, mekko kastui
Nyt huomaan ettei nyrkki enää vuodakkaan
MINÄ JA ISTUN JA MIETIN KUINKA SATTUIKAAN
SAIN EILEN VANHAN VOLVON JOKA TOIMII TAAS
AJAN KAUAS TÄÄLTÄ ENKÄ ENÄÄ MAHDU KARTALLE
Ensin kytkin, kaikki hyvin
Tiilitehtaan kohdalla huusin sulle näkemiin
Nyt tielle maleksii joukko poroja
Ja koska volvossani ei ole äänitorvea
MINÄ ISTUN JA MIETIN KUINKA SATTUIKAAN
SAIN EILEN VANHAN VOLVON, SE MELKEIN TOIMII TAAS
OLEN TULLUT KAUAS ENKÄ ENÄÄ MAHDU KARTALLE
JA JÄÄMERENRANNALTA LÖYTYY
NAURAVA TURSKAN KALLO
RANNALTA LÖYTYY NAURAVA TURSKAN KALLO
Kirjoitit kirjeeseen "miten sulla kulta menee?"
En vastannut, oli niin paljon jäämeren kiireitä
Kirjoitit toisen kirjeen, unohdit sen kai lähettää
Vastasin silti: "Voisin syödä muutakin kuin kalaa"
JA MINÄ ISTUN JA MIETIN KUINKA SATTUIKAAN
SAIN SILLOIN VANHAN VOLVON, EI SITÄ ENÄÄ KORJATA
JÄÄN TÄNNE ENKÄ ENÄÄ MAHDU KARTALLE
JA JÄÄMEREN RANNALTA LÖYTYY
NAURAVA TURSKAN KALLO
RANNALTA LÖYTYY NAURAVA TURSKAN KALLO