IRC-Galleria

Olen aikuiselämäni aikana asioinut useita kertoja eri viranomaisten kanssa. Kansaneläkelaitos on siitä erikoinen viranomaistaho, että sillä on vaihtelevat säännöt etuuksien mukaan. Kun hakee asumistukea, lasketaan ruokakunnan tulot bruttoperusteisena ja ruokakuntaan eli perheeseen kuuluvaksi lasketaan kaikki samasta jääkaapista syövät. En ole kertaakaan työelämäni aikana saanut palkkaani bruttona, joten Kelan laskentatapa tuntuu kohtuuttomalta.

Perheitä ja ruokakuntia on erilaisia. Jos samasta jääkaapista syövien perusteella laskettaisiin ruokakuntamme, niin olisimme jääneet ilman mitään tukia tulojen suuruuden takia! Meidän jääkaapista valmistetuista aineksista tehtyjä aterioita kun ovat syöneet niin monet henkilöt, jotka eivät ole kylläkään asuneet meillä. Ruokapöytämme ääressä istuu usein suuri joukko mieheni kavereita; ja joillakin on myös puoliso mukana. Lisänä ”ruokakunnassamme” on ollut myös aikuiset lapseni ja heidän kaverinsa sekä minun ystäväni lapsineen.

Kun hakee opintotukea ja asumislisää, lasketaan tuloihin mukaan myös vanhempien tulot, jotka kuitenkaan eivät ole opiskelijan käytettävissä. Itsenäisesti asuva nuori joutuu elämään taloudellisessa ahdinkotilassa useita vuosia. Opintotuki on pieni ja tuloraja todella alhainen.

Useat kaksoistutkintoa suorittavat eivät pysty käymään töissä, koska aikaa opiskelulta ei jää työntekoon. Täytyyhän opiskelijankin nukkua riittävästi. Vuokrakulut pääkaupunkiseudulla ovat korkeat. Ravitseva ruoka on tärkeä edellytys jaksamiselle ja terveydelle. Matkakuluihinkin täytyy varautua ja opiskeluun liittyy oppimateriaalin hankkimista. Kaikki nämä kulut täytyy rahoittaa itse. Harvoilla vanhemmilla on omien pienien ansiotulojensa takia mahdollisuuksia auttaa taloudellisesti opiskelevaa nuorta. Opiskelija joutuu jononjatkoksi Pelastusarmeijan ja muiden avustusjärjestöjen ruokajakelun avun varaan.

Sotilasavustus myönnetään taasen hakijan nettotulojen perusteella. Muutenkin pienellä rahalla elävä asevelvollisuuttaan suorittava saa vain minimimääräisen sosiaalietuuden Kelalta. Suurelle organisaatiolle tuloperusteen nostaminen bruttoperusteiseksi ei varmaan olisi suuri menoerä, mutta asevelvollista se auttaisi pärjäämään palvelusajan yli.

Minun ymmärtääkseni sosiaalietuudet, tulevat ne sitten, minkä tahansa viraston tai organisaation kautta, on tarkoitettu tukemaan taloudellisesti avun tarpeessa olevaa. Laskentaperusteiden vaihtelu sen mukaan, miten se on edullisinta esimerkiksi Kelalle, on mielestäni kohtuutonta kyykyttämistä. Esimerkiksi asumistuen lainsäädännössä ei ole olemassa pykälää, joka määräisi sen, miten tulot lasketaan. Kun laissa ei suoraan lue, kumpaa tuloharkintaa käytetään, virkailija soveltaa sitä, mikä on Kelalle edullisin eli bruttoperusteista tuloharkintaa! Tässä olisi lainmuutoksen paikka!

Kaikista viranomaisten kyykyttämistoimista huolimatta olemme jatkaneet elämäämme eteenpäin. Maahanmuuttajataustainen aviomieheni aloitti yritystoiminnan vuonna 2005. Hän tekee järjettömän pitkiä työvuoroja siivousyrittäjänä ja jaksaa silti olla huolehtiva aviopuoliso. Elämme henkisesti rikasta elämää. Kutsumme aina tilaisuuden tullen ruokapöytämme ääreen meille tärkeitä ihmisiä syömään. Me katsomme heidän kuuluvan laajennetun perheajattelumme mukaan perheeseemme. Suomalainen moderni käsitys perheestä on vain äiti, isä ja lapset ; ne alle 2 kappaletta tilastojen mukaan ; ) . Meidän perheemme on laaja. Suuri osa siitä asuu muualla kuin Suomessa, mutta ovat silti perhettämme ja meille niin tärkeitä ja rakkaita ihmisiä. Pitäkää huolta toisistanne ja voimia kaikille!