IRC-Galleria

Kun maahanmuuttajataustainen henkilö päättää jäädä Suomeen pysyvästi ja on elänyt täällä härmäläisten maassa tarpeeksi pitkään, tulee eteen kansalaisuuden hakeminen. On toki niitäkin, jotka haluavat pitää oman kansalaisuutensa tai jotka päätyvät kaksoiskansalaisuuteen, mikäli se on mahdollista.

Tietääkseni Suomen kansalaisuutta hakevat useimmiten ne, joiden on mahdotonta tai huomattavan vaikeata palata enää kotimaahansa. Tai jotka Suomen passin haltijoina pääsevät helpoimmin vierailemaan kotimaassaan.

Ei tule kuin illallinen Manulle

Maahanmuuttovirasto tutkii kaikki kansalaishakemukset. Hakukriteerit ovat tiukat. Hakijan pitää asua Suomessa. Hänen pitää olla asunut täällä yhtäjaksoisesti tarpeeksi monta vuotta; 6 vuotta tai vaihtoehtoisesti 4 vuotta, jos on naimisissa suomalaisen kanssa. Tästä ajasta hakijan on pitänyt asua yhdessä puolison kanssa vähintään 3 vuotta ja pariskunnan pitää edelleen asua yhdessä ja avioliiton pitää olla voimassa edelleen.

Lisäksi vaaditaan nuhteettomuutta. Jopa liian raskas kaasujalka eli useat ylinopeussakot voidaan katsoa sellaiseksi tekijäksi, että Suomen kansalaisuus jää ”hyllylle”. Käsi sydämellä; kuinka moni suomalainen läpäisisi vaadittavat kriteerit?

Kielitaitoedellytys on se, joka viimeistään karsii suomalaisuutta halajavat pois joukosta. Olen kuullut useilta henkilöiltä, että kielikoe on niin vaikea ettei siitä selviäisi edes Suomessa koulut
käynyt kantaväestön edustaja. Kysymykset siitä, miten joku sananlasku tai loru jatkuu, tiputtaisi minutkin pois kansalaisuudesta! Onko sittenkin lottovoitto syntyä suomalaiseksi ; ) Ei tarvitse ainakaan taistella tietänsä kielikokeen läpi tullakseen Suomen kansalaiseksi.

Suomen kieli on tärkeä

Kielitaito on aina tärkeä, niin kuin olen aikaisemminkin maininnut. Mutta millainen kielitaito on sitä, mitä tarvitaan ruokakaupassa, pankissa, työpaikalla ja harrastuksissa? Nykyään emme enää käytä sananlaskuja sivistääksemme lapsiamme. Tiedonhankintatavat ovat muuttuneet ja rikastuneet niin paljon ettei sananlaskuilla ja loruilla ole enää sitä tehtävää, mikä niillä oli ennen kuin suomalaiset oppivat lukemaan ja kirjoittamaan.

Kadunmiehen suomen kieli on aivan erilaista kuin kirjakieli. Stadilaisena syyllistyn usein puhumaan slangia. Silloin sekin vähäinen suomen kielen ymmärrys, mikä maahanmuuttajataustaisilla ystävilläni ja tutuillani on jo hallussa, haihtuu sana-avaruuteen. He jäävät katsomaan minua kummissaan ja tiedustelevat viestini sisältöä hämmästellen ettenkö puhukaan suomea ; ) Toinen ns. helmasyntini on puhua aivan liian nopeasti.

Kurssien sisältö ja kielen käyttö

Suomen kieltä tulisi oppia ja opiskella käytännön läheisesti. Suomalainen sekä kulttuuri- että kielitukihenkilönä olisi oiva ratkaisu kotiutumiseen ja suomen kielen oppimiseen. Olen mielessäni pähkäillyt erilaisia ratkaisuja, joilla toteuttaa toimiva suomen kielen oppimisen malli. Saa tulla kysymään ; )

Paperi-Suomi

Kielikoe täytyisi muuttaa käytännön läheiseksi. On paljon kulttuureja, joissa ei toimita ”paperikeskeisesti”. Maahanmuuttajataustaiselle henkilölle on melkoinen kulttuurisokki se, että kaikki täällä Suomessa halutaan selvittää ja varmistaa papereilla. He kokevat ettei heitä ja heidän sanaansa uskota ja ettei heihin luoteta.

Maahanmuuttovirasto käsittelee hakemukset ” mahdollisimman nopeasti”. Mavi ilmoittaa nettisivuillaan, että puhelintiedustelut hidastavat käsittelyä ja että Mavi toivoo, että asiakkaat välttävät näitä yhteydenottoja.

Samoin Mavi ilmoittaa, että lomake on oltava huolellisesti täytetty ja siinä on oltava kaikki lomakkeessa mainitut lisäselvitykset mukana. Hakijan tulee tarkistaa ennen hakemuksen jättämistä, että on asunut Suomessa riittävän kauan. Myös kielitodistus riittävästä suomen tai ruotsin kielen taidosta täytyy olla lomakkeen mukana ; ja että muut kansalaistamisen edellytykset täyttyvät myös.
” Jos et täytä kansalaistamisen edellytyksiä, otat sen riskin, että saat kielteisen päätöksen. ” Näin siis Mavi tiedottaa Suomen kansalaisuutta hakeville.

Yleinen käytäntö

Oma kokemukseni on, että mitä tahansa asiaa hoidettaessa, voi aina täydentää hakemusta lisäselvityksillä jälkikäteen. Joskus käsittelyajat juoksevat niin kiireellä, että varsinainen hakemus pitää jättää tyyliin ”jo eilen”. Tällöin jää ainoaksi mahdollisuudeksi täyttää lomake ja toimittaa muut lisäselvitykset jälkikäteen sitä mukaa, kun ne saa kasattua. Ymmärrän varsin hyvin sen, että maahanmuuttajataustaiset henkilöt kokevat monet maamme viranomaiskäytännöt erittäin byrokraattisina ja joustamattomina. Tuntuu kuin paperi olisi luotettavampi ja parempi kuin ihminen.

Voimia teille, jotka taistelette kielikokeen kanssa : )
Voimia myös teille, jotka olette aikeissa laatia jonkun anomuksen, hakemuksen tai valituksen. Papereilla on päällystetty tämä tiemme ”onneen” Suomessa ; )