IRC-Galleria

Peruskännit himassa koska toinen ei vaan osaa toimia kuten pitäisi. Pyykit piti pestä eilen ja keittiö siivota tänään. Josko sitä vaikka kuuntelisi jotain paskaa musiikkia ja odottelisi että paras tulee himaan. Niin, se pokémon.

Piti aika pitkään odottaa ja kärsiä ennen kuin sain edes osan itselleni. Kokonaan se ei ole vieläkään minun enkä usko että koskaan tulee olemaankaan. En vieläkään saa katsella sitä määräämättömän pitkiä aikoja (varsinkaan selkää) ilman ahdistusta ja kysymyksiä siitä mitä teen. Mutta kyllä minä mielelläni kestän kaikki sen omituisuudet ja kiukuttelut ja hankalat luonteenpiirteet, kunhan saan keskellä yötä kuulla miten ihana olen ja kuinka minun kanssa on hyvä olla. Banaalia ja kliseistä ja yyberromanttista, mitä siitä. jos tämän paskamäärän jälkeen tapahtuu edes joskus jotain kivaa on kerrankin oikein olla ihan tosi rumasti ja söpösti iloinen.