IRC-Galleria

Ihmisillä on luontainen taipumus ja halu olla kontaktissa toisiin ihmisiin. Verkkoympäristö tarjoaakin rajattomat mahdollisuudet vuorovaikutukseen muiden ihmisten kanssa. Erilaisten sivustojen, yhteisöprofiilien, blogien ja keskusteluryhmien kautta moni laajentaa sosiaalista verkostoaan ja luo uusia tuttavuuksia ennestään tuntemattomien ihmisten kanssa. Parhaimmillaan verkossa toimiminen helpottaa käytännön asioiden hoitamista ja tuo lähelle ihmisiä, joiden kanssa olisi reaalimaailmassa vaikea pitää yhteyttä.
Hyvään ja erinomaiseen liittyy kuitenkin vastakohtina huono ja ikävä. Netissä tapahtuva häirintä, kiusaaminen ja ahdistelu sekä rikollinen toiminta on yleistynyt netin käytön yleistymisen myötä. Mahdollisuus nimettömään tai nimimerkillä kommentointiin on lisännyt ilkeää, vastuutonta ja sääntöjen sekä lain vastaista kirjoittelua. Pahimmillaan hetken mielijohteesta verkkoon ladataan inhottavia kommentteja, äärimmäisiä mielipiteitä, epäsopivia kuvia tai muuta epäasiallista materiaalia.
Esimerkiksi seurustelusuhteen päättyminen on johtanut ex-kumppanin alastonkuvien levittämiseen netissä. Loukkaantumisen ja vihan tunteiden velloessa voi mielen vallata hetkellisesti ajatukset kostosta. Hyvältä tuntunut idea ei hetken päästä tunnukaan hyvältä vaan lähinnä häpeälliseltä. Kuvan lataaminen verkkoon vie kuitenkin vain sekunnin murto-osan. Valitettavasti verkossa leviämään lähteneen kuvan pois saaminen voi olla vaikeaa, jopa mahdotonta. Syyllistyykö kuvan lataaja rikokseen riippuen pitkälti siitä, kuinka laajasti kuvaa on levitetty. Erittäin huonoa ja törkeää käytöstä se on joka tapauksessa.
Netissä ei tarvitse sietää kiusaamista, painostamista, ahdistelua eikä kiristämistä. Jos olet itse tai ystäväsi on joutunut netissä tai reaalimaailmassa jatkuvan kiusaamisen, häirinnän, huijaamisen, varkauden, ahdistelun tai muun mieltä painavan asian kohteeksi niin tule juttelemaan asiasta. Meiltä voit kysyä asioista nimettömästi.

RIKUn chat IRC-Galleriassa torstaisin klo 14:30-17:30.
Tavoitat meidät myös arkisin RIKUn nettisivujen chat linkin kautta www.riku.fi/nuoret

Normaaliin seurustelusuhteeseen ei kuulu jatkuva haukkuminen, uhkaaminen, rajoittaminen eikä töniminen, läpsiminen tai lyöminen. Lieväkin uhkaaminen tai väkivalta tuntuu aina pahalta. Ihastumisvaiheessa, suhteen alussa, uutta rakkautta katsotaan usein ruusuisten lasien läpi ja lievää väkivallan uhkaa tai väkivallan merkkejä ei huomata tai haluta huomata. Suhteessa ilmeneviä ongelmia vähätellään ja ihastuksen huonoa tai väkivaltaista käyttäytymistä selitellään itselle ja ystäville.
Poika- tai tyttöystävän osoittama raju mustasukkaisuus, rajoittaminen ja jatkuva perään soittaminen voivat aluksi tuntua rakkaudenosoituksilta ja merkkinä suhteen tärkeydestä ja erityisyydestä. Ystävien näkemisen ja muun elämän rajoittaminen, puhelimen tarkkailu, jatkuva pilkkaaminen tai läpsiminen etenee kuitenkin valitettavan usein yhä satuttavampiin sanoihin, lyönteihin tai muihin väkivaltaisiin tekoihin. Henkilökohtaisten rajojen ylittäminen voi edetä lähes huomaamatta, kunnes tulee tilanne, missä uhkaaminen tai väkivalta pelottaa ja sattuu.
Ihmisillä on luontainen halu löytää järkevä selitys elämässä tapahtuville asioille. Läheisen ihmisen halua satuttaa ja tuottaa kipua on vaikea ymmärtää ja vielä vaikeampi selittää. Tämän vuoksi on tavallista, että väkivallan uhri häpeää tilannettaan ja alkaa etsiä syitä ja vikoja itsestään, omasta toiminnastaan ja käyttäytymisestään. Vastuu uhkaamisesta ja väkivallasta on kuitenkin aina henkilöllä, joka uhkaa ja satuttaa.
Seurusteluväkivaltaa kokevat yhtälailla sekä tytöt että pojat. Tyttöihin kohdistuva väkivalta näyttää tilastojen valossa yleisemmältä verrattuna poikiin, mutta tulokset ovat osin ristiriitaisia. Pojat, usein fyysisesti vahvempina, häpeävät tilannetta, missä ovat joutuneet oman kumppaninsa pahoinpitelemäksi ja vaikenevat seurusteluväkivallasta.
Seurustelusuhteessa ei kuulu tuottaa kipua toiselle ─ Älä hyväksy uhkailua äläkä väkivaltaa! Jos olet itse tai jos ystäväsi on kokenut lähisuhteissaan henkistä, fyysistä tai seksuaalista uhkaa tai väkivaltaa, niin kerro asiasta ja hae apua.
Seurusteluväkivallasta voit keskustella myös Rikosuhripäivystyksen nuorten hankkeen työntekijöiden kanssa.

Kahdenkeskinen anonyymi chat arkisin www.riku.fi/nuoret
IRC Galleria chat torstaisin 14:30-17:30
Ryhmächat seurusteluväkivallasta käydään 8.8. klo 14:30-17:30
Tule keskustelemaan!
Vastaa myös kyselyyn seurusteluväkivallasta

"...sellasta et oikeesti tuntuu ahdistavalta ja uhatulta"”

Rikosuhripäivystyksen nuorten hankkeen verkkokyselyssä (N=461) kysyttiin seksuaalisesta häirinnästä netissä. Valtaosa nuorista, noin 70 prosenttia, vastasi kokeneensa seksuaalista häirintää netissä ja häirintä tapahtui pääosin tuntemattomien henkilöiden taholta.

Häirintä oli yleisimmin seksuaalisväritteistä ehdottelua tai kommentointia, pyyntöjä esiintymiseen web-kameran kautta ja/tai seksuaalissävytteisten kuvien pyytämistä. Vajaa puolet vastanneista kuvaili häirinnän olevan seksuaalisväritteisten juttujen kertomista yhteydenottajan taholta. Sadallekolmellekymmenelle nuorelle oli tarjottu leffalippuja, rahaa, vaatteita tai päihteitä vastineeksi seksuaalissävytteisten kuvien lähettämisestä.

Virtuaalimaailma on kiinteä osa nuoren sosiaalista elämää. Aktiivisuus niin kuvien lisäämisen kuin keskusteluihin osallistumisen kautta altistaa nuoria seksuaaliselle häirinnälle. Tulee kuitenkin muistaa, että seksuaalista häirintää ei tarvitse sietää, ei reaali- eikä virtuaalimaailmassa.

"...no ei kehtaa"

Seksuaalinen häirintä netissä on varsin yleinen ilmiö. Kuitenkin kaikista kyselyyn vastanneista (N=461) vain 70 nuorta oli kertonut asiasta aikuiselle. Moni nuori häpeää seksuaalissävytteisiä kommentteja ja jää hämmentyneenä yksin häirinnästä aiheutuvan pahan olon kanssa. Rikosuhripäivystyksen chatissä nuoret voivat keskustella kokemastaan seksuaalisesta häirinnästä ja väkivallasta RIKUn työntekijöiden kanssa.

IRC-Galleria to klo 14:30-17:30
RIKU chat arkisin www.riku.fi/nuoret

Seksuaalisesta häirinnästä voi laittaa viestiä myös nettipoliisille. Ota yhteys nettipoliisiin viimeistään silloin kun häirintä on toistuvaa. Nettipoliisi arvioi, onko asiassa tapahtunut rikos. He pystyvät myös puuttumaan netissä tapahtuvaan seksuaaliseen häirintään.
www.poliisi.fi/nettipoliisi

Turvataidot ovat yksi keino ehkäistä seksuaalista häirintää ja väkivaltaa. Reaalimaailman turvataito-ohje toimii myös netissä: sano ei, poistu paikalta (tietokoneen ääreltä) ja kerro asiasta turvalliselle aikuiselle.

Lisää nettiturvallisuudesta ja rikosuhriasioista www.riku.fi/nuoret

Seksuaalinen väkivalta määritellään yhdeksi traumaattisimmista kokemuksista, jonka kohteeksi nuori voi joutua. Toisin kun yleisesti oletetaan, nuorten kohdalla tekijä on usein lähipiiristä. Tutun ja aiemmin nuorelle turvallisen henkilön tekemä seksuaalinen väkivalta aiheuttaa hämmennystä, kykenemättömyyttä toimia ja puolustautua. Lisäksi on tavallista, että nuori häpeää ja syyllistää itseään tapahtuneesta. Moni seksuaalista väkivaltaa kokenut nuori vaikenee väkivallasta ja vain murto-osa tekee poliisille rikosilmoituksen. Tämä on yleistä myös aikuisten kohdalla.
Rikosuhripäivystyksen nuorten hankkeen verkkokyselyssä nuorilta kysyttiin seksuaalisesta väkivallasta. Kyselyyn vastasi 437 nuorta, joista yli sata kertoi kokeneensa seksuaalista väkivaltaa. Nuorista noin 70 ei osannut sanoa, oliko kokenut seksuaalista väkivaltaa vai ei. Moni nuorista ei ollut kertonut kokemastaan kenellekään.

”olen vähän hämmentynyt tässä vuoden aikana oppimistani asioista. en oikeesti tiennyt että niin moni kaveri on kokenut seksuaalista väkivaltaa, jopa raiskattu. tyttöjen ahdistelutilastot taas on ihan tuttua kauraa” – Nuori x / IRC-Galleria -

Seksuaaliseen väkivaltaan liittyy vaikenemisen kulttuuri. Vaikenemista vahvistaa usein pelko seurauksista. Nuori voi pelätä mitä perhe, vanhemmat ja erityisesti oma äiti ajattelee tapahtuneesta. Nuori saattaa ajatella, ettei häntä uskota tai että kertomisen jälkeen hän ei saa enää asua kotona. Oikean tiedon puuttuessa lastensuojeluilmoitus voi yhdistyä mielikuviin mahdollisesta lastensuojelulaitokseen sijoittamisesta. Seksuaalisen väkivallan tekijän ollessa aikuinen, nuoren luottamus aikuisia kohtaan haavoittuu. Ei ole mikään ihme, että seksuaalisen väkivallan kohteeksi joutunut nuori sulkee tiukasti suunsa ja kantaa kipeän ja raskaan salaisuutensa yksin.

”Se, että voisi luottaa siihen, ettei asiasta nouse omaa elämää rajoittavaa paskamyrsky䅔 - Nuori z/ Demi -

Tutkimuksen mukaan nuorten kokemukset seksuaalisen väkivallan paljastumisesta viranomaisille vaihtelevat helpotuksen tunteesta voimakkaaseen kieltämiseen, ahdistukseen ja epätoivoon. Eri reagointitavat riippuvat seksuaalisen väkivallan luonteesta, kestosta ja tekijän suhteesta nuoreen. Alaikäiseen kohdistuneissa seksuaalirikoksissa asian ilmituleminen käynnistää rikosprosessin lisäksi lastensuojelullisia ja mahdollisesti terveydenhoidollisia prosesseja. Pitkäkestoinen, pahimmillaan vuosia kestävä rikosprosessi, ei ole nuoren edun mukaista. Nuorten kohdalla rikosprosessin toivoisi menevän nopeammin.

Rikosprosessin pitkittyminen voi pahimmillaan heikentää nuoren elämänhallinnan tunnetta ja hidastaa toipumista. Nuoren rikoksen uhrin heikko asema on huomioitu poliittisella tasolla ja oikeusministeri Anna-Maija Henriksson on asettanut työryhmän selvittämään nuoren rikoksen uhrin asemaan liittyviä epäkohtia. Erityisesti 15–17-vuotiaan nuoren ja rikoksen tekijän kohtaamiseen oikeudessa yritetään saada muutosta.

”…jotenkin tuntuu että näistä asioista puhutaan aivan liian vähän/ohitetaan kokonaan…” - Nuori c /IRC- Galleria-

Varhain aloitettu ikätasoinen turvataitojen harjoittelu ja seksuaalikasvatus sekä avoin keskustelu seksuaalisuuteen liittyvistä asioista ovat keinoja ehkäistä seksuaalista väkivaltaa. Nuoret tarvitsevat selkeitä ohjeistuksia ja erityisesti yhdessä tehtäviä harjoitteita, miten toimia seksuaalisesti hämmentävissä tilanteissa ja miten puolustaa itseään. Ohjeistuksia tulee antaa niin reaali- kuin virtuaalimaailmaa ajatellen. Oikean tiedon turvin nuoren on helpompi toimia tilanteessa, jossa hänen henkilökohtaisia rajoja ylitetään.
Rikosuhripäivystys tekee paljon viranomaisyhteistyötä, jotta rikoksen uhrit saisivat tietoa palveluista ja ohjautuisivat paremmin avun ja tuen piiriin. Tavoitteena on, että esimerkiksi rikosilmoituksen tehnyt seksuaalirikoksen uhri tulee paremmin autetuksi ja hoitoon ohjatuksi. Valitettavan usein uhrin oikeudet toteutuvat vain osittain. Asiasta on tehty kirjallinen kysymys eduskunnan puhemiehelle ”Rikoksen uhrien tukipalvelut ja oikeudet ” (313/2013 vp)

Seksuaalirikoksen uhreja tulee aina kohdella erityisellä herkkyydellä. Jokaisella rikoksen uhrilla on oikeus tulla asianmukaisesti ja lempeästi kohdelluksi sekä ohjatuksi.

Lisää tietoa www.riku.fi/nuoret
Nina Vaaranen-Valkonen, projektisuunnittelija

Oletko kokenut seksuaalista väkivaltaa tai hyväksikäyttöä? Niin on valitettavasti moni muukin. Moni heistä kaipaa juuri sitä tietoa, mitä sinä osaat kertoa oman selviytymisesi etenemisestä ja vaikean kokemuksen käsittelemisessä.

Väestöliiton kyselyn tarkoituksena on saada tietoa toipumisen ja selviämisen keinoista. Vastaamalla siihen annat merkittävää tietoa siitä, mikä on selviytymistäsi auttanut, mikä haitannut ja millä tavoin toipumisen alkuun voi päästä. Kaikki vastaukset välittyvät nimettömänä. Vastauksista koostetaan kirja seksuaalista väkivaltaa kokeneille, heidän läheisilleen sekä heitä auttaville ammattilaisille.



Linkki kyselyyn:
http://www.webropolsurveys.com/S/7986468398CF5BD2.par

Jokainen vastaus on arvokas. Lämmin kiitos ajastasi auttamistyötämme varten!

Väkivaltarikoksen kohteeksi joutuminen on usein järkyttävä tapahtuma ja tuottaa epämiellyttävän ja joskus kestämättömän ahdistavan tunnetilan. Rikostapahtuman aiheuttama tunnetila voi johtaa tilanteisiin, missä rikoksen uhri käyttäytyy ajattelemattomasti tai äkkipikaisesti. Uhri hakee joskus helpotusta olotilaansa myös päihteiden kautta.

Päihteiden käyttö heikentää itsesäätelykykyä, vähentää itsekontrollia ja vääristää tulkintoja ympäristöstä. Päihteiden vaikutuksen alaisena on vaikea seurata ihmisten välistä kanssakäymistä ja keskustelua. Humalatila lisää erilaisten viestien, eleiden ja ilmeiden väärintulkintaa, joka johtaa usein lisäongelmiin ihmissuhteissa. Ihmiset ottavat päihtyneenä enemmän riskejä kuin selvin päin, mikä altistaa erilaisille tapaturmille.

Väkivaltarikoksen mahdollisesti herättämät häpeän, syyllisyyden ja vihan tunteet vaikuttavat mielialaan ja tapahtumasta selviytymiseen. Päihteiden käyttö voi näyttää helppona vaihtoehtona vaikeaan tilanteeseen, mutta tuottaa usein vain lisää ongelmia. Vanha sananlasku sanoo, että mikään asia ei yleensä ole niin huonosti, ettei sitä päihteillä saisi vieläkin huonommaksi.

Väkivallan uhriksi joutuminen voi olla odottamatonta ja järkyttävää tai ei aluksi välttämättä tunnu miltään. Riippumatta siitä onko tapahtuma vaikuttanut sinuun tai ei, kerro siitä turvallisen ja luotettavan oloiselle aikuiselle.

Jos epäilet tai olet joutunut rikoksen uhriksi älä kännää vaan hae rohkeasti apua!
Rikosuhripäivystys www.riku.fi/nuoret

Moni kokee lähisuhdeväkivallasta kysymisen vaikeaksi. Kanadalaisen tutkimuksen mukaan tunnistamisen esteiksi koettiin ajan, tiedon ja koulutuksen puute sekä epämukavuus. Kysymysten esittämiseen liittyi usein myös pelkoa yksityisyyden rikkomisesta ja mahdollisesta väärintulkinnasta. Näiden vuoksi lähisuhdeväkivallasta puhuminen koettiin hämmentävänä.

Lähisuhdeväkivallasta kysyminen koetaan ammattilaisten keskuudessa asiakkaan henkilökohtaisten rajojen yli astumiseksi. Ystävänä, sukulaisena tai läheisenä asian esiin nostaminen voi olla vieläkin vaikeampaa. Lähisuhdeväkivaltaan liittyvät häpeän kokemukset estävät sekä uhria kertomasta, että läheisiä ja ammattilaisia kysymästä väkivallasta. Usein väkivallan tunnistaminen kestää liian kauan ja avun saanti viivästyy. Väkivallan uhri tarvitsee apua, tukea ja rohkaisua selviytyäkseen tapahtumasta tai irrottautuakseen väkivaltaisesta parisuhteesta. Väkivaltaa kokenut tarvitsee kuulluksi ja ymmärretyksi tulemista ja hänen on saatava kertoa tapahtumasta rauhalliselle kuuntelijalle. Tukeminen ei aina edellytä erityiskoulutusta.

Miten sinä voit auttaa? Lähisuhdeväkivallan kohteeksi joutuminen aiheuttaa usein voimakkaita syyllisyyden, häpeän, pelon ja epävarmuuden tunteita. Äkilliset merkittävät muutokset ystävän tai läheisen käyttäytymisessä tai psyykkisessä voinnissa viestivät usein ongelmista ja voimavarojen uupumisesta. Ikävistä ja vaikeista elämäntapahtumista sekä mahdollisesta lähisuhdeväkivallasta voi ja kannattaa kysyä rohkeasti. Läheisen rooli on kuunnella, tukea ja ohjata väkivallan uhriksi joutunutta palvelujen piiriin.
Mitä ammattilaisen on tärkeää muistaa? On muistettava, että väkivaltaa kokenut pitää itseään usein osavastuullisena tapahtuneeseen. Väkivaltatapahtuman perusteellinen käsittely, konkreettinen ja yksityiskohtainen tapahtumien läpikäyminen voi auttaa väkivallan uhria ymmärtämään, että vastuu väkivallasta on sen käyttäjällä. Asianmukainen tieto luo myös turvallisuuden tunnetta, rauhoittaa ja edistää toipumista. Totuuden kohtaaminen on yksi toipumisen lähtökohdista. Ammattilaisten tulee säilyttää toivon näkökulma ja muistaa, että traumaattisen tapahtuman onnistunut läpikäynti vahvistaa mielenterveyttä ja edesauttaa psyykkisen kestävyyden kehittymistä. Erityisesti lasten ja nuorten kohdalla tulee huomioida lieväkin oireilu, sillä sen vaikutukset normaaliin kehitykseen, koulunkäyntiin ja opiskeluun ovat pääsääntöisesti kielteisiä.
Lähisuhdeväkivallan uhrien tukemisessa tulee aina korostaa väkivallan tekijän vastuuta. Mikään ongelma tai tapahtuma läheisissä suhteissa ei oikeuta väkivallan käyttöön. Yksikin lyönti on liikaa.
Jos epäilet asiakkaasi, ystäväsi tai läheisesi joutuneen väkivallan uhriksi, ole rohkea ja kysy asiasta ― VÄLITÄ!

Rikosuhripäivystys, RIKU
Rikoksen uhrille, heidän läheisilleen ja rikoksen todistajille ― Tukea ja neuvoja sinun ehdoillasi
• Auttava puhelin 0203 16116
• Juristin puhelinneuvonta 0203 16117
• www.riku.fi